Kohde sijaitsi Pikkalanlahden länsirannalla sijaitsevan Saunaniemen koillisosassa olevan Sjobodudden-nimisen niemen tyvessä, Pikkalanlahden rannasta 70 m länteen. Kookkaita koivuja kasvavassa metsikössä tasaisella maalla oli hyvin erottuva röykkiö. Kumparemainen, pyöreähkö, sammaleen peittämä röykkiö oli kooltaan 3,8 m x 3 m x 0,7 m, ja sen pinnalla oli näkyvissä tiilenpaloja pieninä muruina. Kumpareen läheisiä alueita on aikoinaan tasoitettu.
Kohteessa tehtiin vuonna 2024 koekaivaus kiinteistölle suunnitellun rakentamisen vuoksi. Röykkiön viereen tehdystä koekuopista havaittiin nokista pintamultaa, jossa oli melko
runsaasti tiilimurskaa. Havainto vahvisti kohteen uuniröykkiöksi. Vanhimmat löydöt keskittyivät röykkiön läheisyyteen. Löytöinä oli mm. takonauloja, punasavikeramiikkaa ja 1630-luvulta oleva kupariraha, joten paikalla ollut rakennus voi ajoittua jopa 1600-luvulle.
Kiinteistön länsiosassa havaittiin huolellisesti ladottu tasalakinen kivilatomus. Sen viereen tehdystä koekuopasta löytyi takonaula. Koekuopasta ei kuitenkaan saatu uunijäännökseen viittavia havaintoja tiilestä eikä hiili- tai nokimaasta. Vastaavanlaisia latomuksia on 200 metriä lounaaseen sijaitsevassa kohteessa Störsvik Saunaniemi (mj tunnus 755000002), ja ne ovat vuosien 2014 (Laulumaa) ja 2020 (Anttiroiko) tutkimuksissa tulkittu verrattain nuoriksi rakennuskivikasoiksi.
Uuninraunio tutkittiin toukokuussa 2025 kaivamalla. Rakenne osoittautui neliönmuotoiseksi uuniksi, jonka sivut olivat 2,2 m pitkiä. Uunin suu on auennut itäkaakkoon, merelle päin, ja rakenteen edustalla on ollut kiveystaso. Uuni on ilmeisesti ollut kiuasmainen, melko pyöreistä kivistä rakennettu. Jäänteistä päätellen on rakenteessa voitu käyttää myös laakakiviä tulipesän kattamiseen. Yläosan kivien välissä on ilmeisesti ollut hiesutäyte, alaosassa kivien väleissä oli vain hiekkaa. Minkäänlaisia löytöjä ei itse uunirakenteesta tullut. Ainoat löydöt, muutama eläinten luu, tulivat uunin ulkopuolelta sen eteläsivulta. Jäljet tulenpidosta olivat erittäin vähäisiä, minkäänlaisia hiilenpaloja tai edes selkeän noensekaista maata ei koko alueelta havaittu. Ainoat viittaukset tulesta olivat muutamien kivien lohkeamat. Rakenteen ulkopuolelta ei havaittu selkeitä jäänteitä ympärillä olleesta rakennuksesta, vaikka aluetta avattiin joka puolelta noin 3–7 metrin etäisyyksille. Mahdollisesti kyseessä voisi olla riihen uuni, koska mitään asumiseen liittyvää löydöstöä ei alueelta tutkimuksissa tullut. Uunirakenne oli kasattu ilman laastia. |