| Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Loitsana nimisen lammen koillispuolella etelään avautuvalla terassilla. Vuoden 1988 inventoinnissa paikalta löydettiin palanutta luuta ja kvartsia. Vuonna 2008 löytöjä ei havaittu teiden pinnalla eikä koekuopissa. Vuonna 2013 alueelle tehtiin useita koekuoppia ja kohde paikallistettiin kapealle terassille mäenrinteeseen raivatun tien länsipuolelle, jossa yhdestä koekuopasta löydettiin kvartsi-iskos. Muista alueelle tehdyistä koekuopista ei saatu löytöjä, mutta arvion mukaan kohde on rajattavissa löydöllisen pisteen ympärille noin 5 x 5 metrin alueelle, rajoinaan terassin/törmän reuna, tie sekä ylemmän törmän alareuna. Löydöllisessä koekuopassa havaittiin kaksoismaannos, ja kvartsi löytyi alemman rikastumiskerroksen pohjalta n. 15 cm syvyydeltä. 
 Vuoden 2019 kaivaustutkimuksissa kohteessa havaittiin kaksi erillistä löytöaluetta, Malmio 1A ja Malmio 1B (ks. alakohteet). Malmio 1(A) oli  todettu jo vuoden 2013 inventoinnin yhteydessä teetetyn  radiohiiliajoituksen perusteella  olevan varhaiskivikautinen ja ajoittuvan noin 10 000 vuoden taakse. Vuoden 2019 tutkimuksissa todettiin, että asuinpaikka oli lähes täysin tuhoutunut kaivokseen liittyvissä koetutkimuksissa jo  ennen  kuin  kohde  oli  löytynyt  vuonna  1988.  Vuonna  2019  onnistuttiin  kuitenkin  paikallistamaan  ja tutkimaan noin 10 neliömetrin kokoinen alue, jolla alkuperäinen kulttuurikerros oli säilynyt. Löydöt olivat melko  vähäisiä,  koostuen  kvartsiaineistosta  ja  palaneista  luista.  Kahdesta  palaneesta  luusta  teetetystä radiohiiliajoituksesta  saatiin  kuitenkin  vahvistus,  että  kyseessä  on  hyvin  vanha  kohde.  Ajoitustulokset 8906±60 (Ua‐66393) ja 8820±61 (Ua‐66392) ajoittavat kohteen Soklin jääjärvivaiheen lopulle (noin 10 200 BP) tai hieman sen jälkeen.
 
 Malmio 1:stä noin 50 metriä koilliseen havaittiin kaivausten aikana löytöalue tuulenkaadon ympärillä. Paikka nimettiin  Malmio  1B:ksi.  Alueelle  avattiin  26,5  neliömetrin  kokoinen  kaivausalue.  Löytöaineisto  koostui kvartsista, kvartsiitista ja palaneista luista. Malmio 1B sijaitsee noin 3 metriä korkeammalla kuin Malmio 1A, joten oletettiin, että se voisi olla hieman vanhempi. Oletus osoittautui vääräksi, sillä palaneista luista tehdyt radiohiiliajoitukset  3141±37  (Ua‐66394) ja  3105±38  (Ua‐66395) ajoittavat kohteen varhaismetallikaudelle, noin 1250–1500 eaa.
 |