Kulttuuriympäristön palveluikkuna

siirry kartalle	omat tiedot
på svenska


	ARKEOLOGISET KOHTEET

	kiinteä muinaisjäännös
	mahdollinen muinaisjäännös
	muu kulttuuriperintökohde
	havaintokohde
	löytöpaikka
	luonnonmuodostuma
	poistettu kiinteä muinais- jäännös (ei rauhoitettu)
	muu kohde

	kunta



	vanha kunta


	maakunta


	tyyppi

	tyypin tarkenne


	ajoitus


	vedenalainen kohde


	kohdenimi


	kohdetunnus






	kohteet maakunnittain
	kohteet vastuumuseoittain
	kohteet ELY-keskuksittain


Säkylä
kiinteä muinaisjäännös
Vanhakartano ( Meijeri eli B-kalmisto ja Lallin kalmisto eli C-kalmisto )	319010018

Tyyppi:	hautapaikat ruumiskalmistot
Ajoitus:	rautakautinen, merovingiaika
Ajoitus:	rautakautinen, viikinkiaika
Paikkatieto- selite:	keskikoordinaatti
Z/m.mpy alin: 42.00 Z/m.mpy ylin: 49.00
takaisin

Koordinaatit

Kuvaus

Ruumiskalmistot sijaitsevat Köyliönsaaressa eli Kirkkosaaressa Vanhankartanon ulkorakennusten ympärillä. B-kalmisto on kartanon konttoria vastapäätä, ajotien takana olevan vanhan tiilisen meijerin luona. Meijerin rakennusten ympärillä on suoritettu kaivaus vuonna 1938. Maasto on pihamaata. Löytöjen perusteella B-kalmiston haudat on ajoitettu 600-luvun jälkipuoliskolle. Haudoissa, joita tutkittiin yhteensä 16 oli merkkejä arkuista ja neljää hautaa peitti kivilatomus. Haudoista kuusi oli miesten ja kuusi naisten hautaa, neljä oli tyhjää.
C-kalmisto sijaitsee navetan vieressä. Lantalaa laajennettaessa 1925 hävitettiin 16 - 17 ruumishautaa. Hautojen esineistöt kuitenkin pystyttiin pitämään erillään. Kaivauksissa samana vuonna todettin paikalta vielä yksi naisen ja pari miehenhautaa. Vuonna 1926 tutkittiin loput lantalaa varten tarvittavasta maa-alasta. Tällöin tutkittiin 43 hautaa. Maanpinnalle ei näkynyt mitään merkkejä itse haudoista. vainajat makasivat puuarkuissa. Ruumiit oli kääritty eläimennahkaan. Peitteenä saattoi olla myös lehtiä ja heiniä. Arkun katteena oli toisinaan tuohta. Minkäälnaista kiveystä ei näissä haudoissa ollut. Hautoja saattoi olla kolmekin päällekkäin. Rikkaita hautoja oli pari päällekkäin, mutta ei koskaan rikasta ja köyhää. Kahdessa haudassa oli luultavasti koiran luurangon jäännöksiä. Monet haudat olivat erittäin runsaasti varustettuja. Miesten haudoista on mm. hopeakoristeisia miekkoja, tapparoita, keihäänkärkiä ja sormuksia. Naisten haudoista on helminauhoja hopearahoineen, pronssisolkia, -sormuksia jne. Vuonna 1934 tutkittiin aluetta vielä. Löydetyt haudat olivat aikaisimpiin verrattuna vaatimattomia. Löytöjen perusteella tämä kalmisto on ajoitettu 900-luvun lopulta ristiretkiajan alkuun.
Lähellä kalmistoaluetta on sijainnut kappeli ainakin jo vuonna 1688.

Köyliönjärvi saarineen on yksi kansallismaisemistamme. Alueella onkin merkittävä asema maamme kulttuurimaisemien joukossa. Siihen liittyy piispa Henrikin marttyyrikuolema Köyliönjärven jäällä vuonna 1156. Kirkkosaari on ollut huomattava rautakauden keskus ja Lalli seudun mahtitalonpoika. Piispa Henrikin kulttiin liittyvä pyhiinvaelluspolku kulki myös Köyliönjärven pienelle Kirkkoluodolle, jossa on jäännöksiä muistokappelista (kohde 19).

Vanhankartanon rakennukset ovat peräisin 1700- ja 1800 -luvuilta. Kartanopihassa on 1500 -luvulta oleva ns. Lallin kellari.

Luonti: 7.11.1996 Viimeisin muutos: 9.11.2000

Tutkimukset

näytä/piilota linkit muihin aineistoihin

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

kopioi linkki tälle sivulle:

kysy tai anna palautetta tämän kohteen tiedoista

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

ARKEOLOGISET KOHTEET

Vanhakartano ( Meijeri eli B-kalmisto ja Lallin kalmisto eli C-kalmisto )