Kulttuuriympäristön palveluikkuna


	ARKEOLOGISET KOHTEET

	kiinteä muinaisjäännös
	mahdollinen muinaisjäännös
	muu kulttuuriperintökohde
	havaintokohde
	löytöpaikka
	luonnonmuodostuma
	poistettu kiinteä muinais- jäännös (ei rauhoitettu)
	muu kohde

	kunta



	vanha kunta


	maakunta


	tyyppi

	tyypin tarkenne


	ajoitus


	vedenalainen kohde


	kohdenimi


	kohdetunnus






	kohteet maakunnittain
	kohteet vastuumuseoittain
	kohteet ELY-keskuksittain


Raasepori
kiinteä muinaisjäännös
Hästhagen	220010073

Tyyppi:	kivirakenteet röykkiöt
Tyyppi:	kivirakenteet latomukset
Ajoitus:	rautakautinen
Paikkatieto- selite:	Gps koordinaatit latomuksen kohdalta
Z/m.mpy alin: 30.00 Z/m.mpy ylin: 32.00
takaisin

Koordinaatit

Kuvaus

Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen itärannalla Mjölbolstan kylämäeltä noin 1 km koilliseen kohoavan Visalandshagenin eteläpäässä, Klemetsin tilaan kuuluvassa Hästhagen -nimisessä metsäsaarekkeessa. Paikka on alavien savi- hiesu- ja hiekkapeltojen reunustaman luode - kaakko -suuntaisen moreeni-kalliomäen harjanne, joka on hakattu paljaaksi lukuunottamatta muutamia siemenmäntyjä (havainto v. 2007 inventoinnissa). Mäen lounaispuolisen peltoaukean Byängenin keskellä virtaa Björkhopsbäcken -niminen oja Mustionjokeen. Peltoaukean alavimmat kohdat ovat mahdollisesti vielä rautakauden alussa olleet veden peitossa tai kosteikkoina.

Paikka on todettu 1922 (Svaetichin) ja 1932 (Cleve). Harjanteen laella jyrkän rinteen partaalla sijaitsee neliömäinen nelisivuinen latomus (8.5 x 8.5 x 0.4 m), joka on tutkittu 1945 (af Hällström). Latomuksen reunoissa on tasasuurista kivistä koottu kehä, joka on täytetty pienemmillä kivillä ilman maatäytettä. Reunakehän itäsivussa on alkuperäiseksi tulkittu aukko. Kaivauksissa ei ole tavattu mitään merkkiä kulttuurikerroksesta tai löydöistä. Jäännökseen ei ehkä ole jostain syystä tehty yhtään hautausta. Inventoinnin 1996 (Seppälä) perusteella on myös mahdollista, että kyseessä ei ole hautaukseen tarkoitettu rakennelma vaan osa laajemmasta asuinpaikka- ja viljelykompleksista, esimerkiksi rakennuksenpohja. Latomus on entistetty tutkimusten jälkeen.

Inventoinnissa 1932 (Cleve) mainitaan lisäksi latomuksesta 80-100 m etelälounaaseen yksi pyöreähkö röykkiö (6 x 6 x 0.8 m) ja länsilounaaseen kaksi vierekkäistä melko pienistä kivistä koottua pyöreätä röykkiötä (halk. 4 -4.5 m). Niistä ensimmäinen on osaksi tutkittu 1945 (af Hällström). Röykkiöitä ei ole voitu luotettavasti paikallistaa inventoinnissa 1996 (Seppälä), mutta latomuksesta 60-80 m länteen ja länsiluoteeseen on todettu ainakin 7 pyöreähköä (halk. 3-6 m) ja matalaa (0.2-0.3 m)
röykkiötä. Röykkiöt sijaitsevat latomuksen alapuolella loivasti lounaaseen viettävässä rinteessä keskenään suunnilleen samalla korkeudella. Osa röykkiöistä on pyöreitä, osa rinteen vieton mukaisesti lounais - koillis -suuntaan soikeita. Röykkiöt vaikuttavat viljelyjäännöksiltä. Latomuksen ja sitä ympäröivien röykkiöiden muodostama kokonaisuus muistuttaa muualla Mustionjokilaaksossa tavattuja, esiroomalaiseen aikaan sijoittuvia kokonaisuuksia.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.7.2007

Alakohteet

Tyyppi: kivirakenteet, röykkiöt

Ajoitus: ei määritelty

Kuvaus: Todettu inventoinnissa 1996 (Seppälä). Latomuksesta 60-80 m länteen ja länsilounaaseen ainakin 7 pyöreää pienistä kivistä koottua matalaa (0.2 - 0.3 m) röykkiötä (halk. 3-6 m) loivasti lounaaseen viettävässä rinteessä keskenään samalla korkeudella mutta hieman alempana kuin latomus. Osa röykkiöistä on aivan pyöreitä, osa rinteen vieton mukaisesti lounais - koillis -suuntaan soikeita. Röykkiöt vaikuttavat viljelyjäännöksiltä ja muistuttavat muualla Mustionjokilaaksossa tavattuja, esiroomalaiseen aikaan sijoittuvia ryhmiä. Röykkiöitä ei inventoinnissa eritelty, sillä luotettavaa mittausta ja kartoitusta ei voitu hakkuujätteiden ja peittävän kasvillisuuden takia tehdä.