Kulttuuriympäristön palveluikkuna

siirry kartalle	omat tiedot
på svenska


	ARKEOLOGISET KOHTEET

	kiinteä muinaisjäännös
	mahdollinen muinaisjäännös
	muu kulttuuriperintökohde
	havaintokohde
	löytöpaikka
	luonnonmuodostuma
	poistettu kiinteä muinais- jäännös (ei rauhoitettu)
	muu kohde

	kunta



	vanha kunta


	maakunta


	tyyppi

	tyypin tarkenne


	ajoitus


	vedenalainen kohde


	kohdenimi


	kohdetunnus


	valtakunnallisesti merkittävä arkeologinen kohde VARK





	kohteet maakunnittain
	kohteet vastuumuseoittain
	kohteet ELY-keskuksittain


Raasepori
kiinteä muinaisjäännös
Grabben kanava	220010055


Tyyppi:	maarakenteet
Ajoitus:	historiallinen, ei määritelty
Ajoitus:	keskiaikainen, ei määritelty

Tallennusperuste:	muinaismuistolaki 295/1963
Paikkatietoselite:	Keskikoordinaatit
Z/m.mpy alin: 20.00
takaisin

Koordinaatit

Kuvaus

Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueella Kroggårdintien ja Maasillan risteyksestä 200 m itään Kroggårdintien ja Ratakadun väliin jäävällä kaistaleella Helsinki - Turku -rautatien molemmin puolin. Radan kaakkoispuolella maasto kahden teollisuustontin välistä puistoa, luoteispuolella tiheää sekametsää. Paikka on lounais - koillis -suuntaisen 1. Salpausselän katkaisevassa notkossa, joka on kivikaudella ollut vielä salmena yhdistäen Mustionjokea ja Lepinjärveä edeltäneitä merenlahtia.

Grabben kanavaksi (Grabbes kanal) kutsuttu ojamainen kaivanto on mainittu 1879 (Wefvar) ja merkitty karttaan 1900-luvun alkupuolella (Svaetichin). Tällöin se on ollut lähes 600 metrin pituinen ulottuen luoteessa Mustionjokeen laskevaan puroon ja kaakossa Hönsåkerskullenin länsipuolelle. Nykyisin kaivannosta on jäljellä 200 metrin pituinen, noin 10 metrin levyinen ja 2.5 metrin syvyinen osuus rautatien kaakkois- ja luoteispuolella. Grabben kanavaa on tutkittu 1939 (af Hällström) ja 1974 (Carpelan - Nunez). Ensimmäisissä tutkimuksissa on kartoitettu kaivannon rakennetta. Mittausten perusteella kaivanto on alun perin ollut melko jyrkkärinteinen ja pohjastaan terävä. Maat on kasattu valliksi kaivannon molemmin puolin. Myöhemmässä koekaivauksessa on kaivannon säilyneestä luoteisosasta otettu näytteitä siitepöly- ja maaperäanalyysiä varten sekä radiohiiliajoituksiin. Ajoitusten tulokset (Hel-670, 660 ± 100 BP; Hel-671, 790±80 BP) sijoittuvat 1100 - 1300 -luvuille jKr. Siitepölystössä on tavattu merkkejä seisovan veden kasveista ja maanäytteissä poikkeukselllisen korkeita kalkkipitoisuuksia.

Viimeaikaisen tutkimuksen (Forsén - Moisanen 1995) mukaan kyseessä saattaa olla keskiajalla kaivettu kuivan maan veneenvetoura, jota olisi mahdollisesti käytetty kalkinkuljetukseen esimerkiksi Raaseporin linnaa rakennettaessa 1300 -luvun lopulla. Toisaalta on esitetty, että kanavassa olisi ollut vettä pidättävät kynnykset. Edellinen vaihtoehto tuntuu kuitenkin todennäköisemmältä, koska kaivanto sijaitsee lähes kivikautisella korkeudella (20 m mpy). Paikallinen perimätieto liittää kaivannon Nils Grabbeen, joka omisti Grabbackan kartanon 1500-luvulla. Nykyisin rautatien katkaisema kaivanto on kaakkoispäästään hoidettu ja ruohottunut, mutta luoteisosa radan pohjoispuolella on pahasti umpeenkasvanut ja vesakoitunut. Muinaisjäännös on merkitty molemmista päistä merkitty rauhoitustauluilla, kaakkoispäässä Kroggårdintien varressa lisäksi opastetaululla.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.11.2017

Alakohteet

Tyyppi: maarakenteet, kaivannot

Ajoitus: historiallinen

Kuvaus: Grabben kanavaksi (Grabbes kanal) kutsuttu kaivanto on merkitty karttaan 1900-luvun alkupuolella (Svaetichin)*. Tällöin se on ulottunut yli 600 metrin pituinen ulottuen luoteessa Mustionjokeen laskevaan puroon ja kaakossa Hönsåkerskullenin länsipuolelle. Nykyisin kaivannosta on jäljellä 200 metrin pituinen, noin 10 metrin levyinen ja 2.5 metrin syvyinen osuus rautatien kaakkois- ja luoteispuolella. Grabben kanavaa on tutkittu 1939 (af Hällström) ja 1974 (Carpelan - Nunez). Myöhemmässä tutkimuksessa on otettu näytteitä siitepöly- ja maaperäanalyysiä varten sekä radiohiiliajoituksiin. Ajoitusten tulokset (Hel-670, 660 ± 100 BP; Hel-671, 790±80 BP) sijoittuvat 1100 - 1200 -luvuille jKr. Siitepölystössä on tavattu merkkejä seisovan veden kasveista ja maanäytteissä poikkeukselllisen korkeita kalkkipitoisuuksia. Viimeaikaisen tutkimuksen ( Forsén - Moisanen 1995) mukaan kyseessä saattaa olla keskiajalla kaivettu kuivan maan veneenvetoura, jota olisi mahdollisesti käytetty kalkinkuljetukseen esimerkiksi Raaseporin linnaa rakennettaessa 1300 -luvun lopulla. Toisaalta on esitetty, että kanavassa olisi ollut vettä pidättävät kynnykset. Edellinen vaihtoehto tuntuu kuitenkin todennäköisemmältä, koska kaivanto sijaitsee lähes kivikautisella korkeudella (20 m mpy). Nykyisin rautatien katkaisema kaivanto on kaakkoispäästään hoidettu ja ruohottunut, mutta luoteispäästä rautatien pohjoispuolella pahasti umpeenkasvanut ja vesakoitunut. Muinaisjäännös on merkitty molemmista päistä merkitty rauhoitustauluilla, kaakkoispäässä Kroggårdintien varressa lisäksi opastetaululla. *Tiedot artikkelista Björn Forsen - Jukka Moisanen 1995: Svartån och bebyggelsen runt denna. Finskt Museum 1993.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.1997

Tutkimukset

näytä/piilota linkit muihin aineistoihin

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

kopioi linkki tälle sivulle:

kysy tai anna palautetta tämän kohteen tiedoista

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

ARKEOLOGISET KOHTEET

Grabben kanava