Kivikautinen asuinpakka sijaitsee peltoalueella Sarsansuon kaakkoispuolella Kisarannantien vieressä, tien länsipuolella. Kysymyksessä on yhtenäinen asuinpaikka, jonka hiekkatie jakaa kahtia pohjoiseen (2), Sarsansuon kaakkoispuoli ja eteläiseen (3), pelto hiekkatien eteläpuolella, alueeseen. Paikalta on löytöinä lähinnä kvartsi-iskoksia. Kohde kuuluu Sarsan asuinpaikka-alueeseen. Sarsansuo 2 ja 3 kivikautisen asuinpaikan pohjoisosassa on sijainnut myös Sarsan kylä, joka on perustettu mahdollisesti jo 1500-luvulla.
Kylässä on ollut kaksi tai kolme taloa. Kylä on autioitunut 1800-luvun lopulla, koska sitä ei ole merkitty enää vuoden 1910 senaatinkartalle. Sarsan talot ovat sijainneet Kisarannantien länsipuolella, Sarsansuon kaakkois- ja eteläpuolella. Sarsan kylän tarkka perustamisajankohta ei ole tiedossa, mutta asukkaista on mainintoja jo 1500luvun asiakirjoissa. 1500-luvun lähteissä on mainittu myös, että Sarsankosken myllärit asuivat Forsby- nimisessä kylässä, joka oli Wääksyn kartanon mailla. Ei ole kuitenkaan varmaa, onko Forsby sama kuin Sarsan kylä. Sarsan kylää ei mainita vuoden 1427 tuomiokirjassa, eikä sitä ole mainittu erillisenä kylänä myöskään Suvannon henkilötiedostossa. Sarsan kylä on voinut muodostua Vääksyn kartanon alustalaistiloista 1500-luvulla. Vuoden 1683 verokirjan mukaan Sarsassa oli kolme tilaa, joista kaksi oli Vääksyn alustalaistiloja ja kolmas oli itsenäinen. Uudistushakemiston mukaan kylässä on ollut kolme taloa 1700-luvulla ja Vääksyn kartanon tiluskartassa v. 1821 näkyy kaksi taloa. Talot ovat vielä muillakin 1800-luvun kartoilla, mutta vuoden 1910 senaatinkartassa paikalle ei ole enää merkitty rakennuksia.
Vuonna 2026 pelto oli tarkastushetkellä kynnöksellä ja sen pinnassa havaittiin palanutta savea, tiilenpaloja, liitupiipun varren katkelmia, lasia, sekä kivikautisia iskoksia. |