Helsinki
kiinteä muinaisjäännös
Särkänsalmen väyläesteen itäosa	1307
Tyyppi:	puolustusvarustukset
Ajoitus:	historiallinen, 1800-luku
Muut nimet:	Suomenlinna Länsimustan väyläestearkku, Länsi-Mustan purjehduseste, Länsi-Mustan hirsiarkkurakenne
Paikkatieto- selite:	Paikannettu Matias Laitisen kartan mukaan, inventointiraportti 1999
syvyysmax: 8.00 syvyysmin: 2.00
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6669731 I: 387297 YKJ P: 6672532 I: 3387421 ETRS89/WGS84 Lat: 60.14894517° Lon: 24.97008009° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 8.9367' Lon: 24° 58.2048' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 8' 56.2026" Lon: 24° 58' 12.2883"

Kuvaus

Sijaintipaikka on Suomenlinnassa Länsi-Mustasaaren länsipuolella Särkänsalmen eteläosassa. Hirsirakenne alkaa Länsi-Mustasaaren rannalla olevan kaapelilaiturin eteläpuolelta. Rakenne ulottuu rantaveteen ja suuntautuu kohti Särkkää. Hirsirakenteisen ja kivitäytteisen arkkurakenteen kokonaispituus rannasta on noin 110 metriä ja leveys 9 metriä. Rakenteen korkeus vaihtelee neljästä viiteen metriin. Salmen puoleinen pääty on T-muotoinen, levennys on molemmin puolin noin kolme metriä. T-päädyn leveys noin 15 metriä. Arkun korkeus salmenpuoleisessa päässä on 3.20 m ja 50 - 60m päässä rannasta noin 5 metriä. Korkeimmalla kohdalla arkun päällä on alle metri vettä. Arkussa on viisi pitkittäistä välilaipiota, keskellä arkkua on 17 salvottua hirsikertaa ja salmenpuoleisessa päässä 12 hirsikertaa. Poikittaislaipiot on tehty laittamalla kolme hirttä päällekkäin, jonka jälkeen on kahden hirren tauko ja sen jälkeen jälleen kolme hirttä. Täytteenä on halkaisijaltaan noin 30-60 cm kokoista kivilouhetta. Rakenteesta on irronnut hirsiä ja kiviä, joita lojuu sen ympäristössä. Salmen puoleisen päädyn lounaiskulma on osittain sortunut, mutta kokonaisuutena arkku on kuitenkin hyväkuntoinen. Rakenne on Krimin sodan jälkeen vuonna 1863 valmistettu väyläestearkku, joka liittyy Helsingin puolustamiseen. Samaan kokonaisuuteen liittyvät väyläesteen länsiosa (ID1306) ja kaksi hylkyä Arsis (ID1289) ja Retvizan (ID1308) uudelleen nimettyinä blokadilaivoiksi. Ne upotettiin salmeen Krimin sodan aikana ja raivattiin osittain pois hirsiarkkujen rakentemisen yhteydessä 1860-luvulla (tarkempi tutkimushistoria ks. Koivikko 2017:104-137). Kaapelilaiturilta lähtevät vedenalaiset painevesiviemärit kulkevat n. 3-5 metrin päässä arkusta sen pohjoispuolella.

Luonti: 5.11.2001 Viimeisin muutos: 7.1.2021

Tutkimukset

Riikka Tevali kartoitus 2011

Huomautuksia: Vedenalaisdokumentointi ennen painevesijohtoputken laskemista.

Luonti: 3.2.2011

Minna Koivikko tarkastus 2020

Huomautuksia: Viistokaikuluotaus Museoviraston Wellamo- veneellä.

Luonti: 7.1.2021

Jari Hacklin/Teredo Navalis ry tarkastus 1990

Luonti: 11.3.2021

Matias Laitinen inventointi 1998

Luonti: 11.3.2021

Matias Laitinen inventointi 1999

Luonti: 11.3.2021

Minna Leino inventointi 2007

Huomautuksia: Tutkimukset vuosina 2007-2010.

Luonti: 11.3.2021

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset hankkeet  Kaivopuiston–Harakan–Särkän–Länsi-Mustasaaren merenalitusvesijohto, Vedenalaisinventointi 2010 Riikka Tevali    Suomenlinnan vesialue, Vedenalaisinventointi 2007 Minna Leino   Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  Helsinki Länsi-Mustasaaren väyläesteen vedenalaisdokumentointi Suomenlinna 7.-11.2.2011; Vedenalaistutkimus; 2011    Helsinki, Töölö, Suomenlinna. Suomenlinnan alueen arkeologinen vedenalaisinventointi 2007-2010.; Vedenalaisinventointi; 2007-2010    Raportti Suomenlinnan sukelluksista 1990; Vedenalaistutkimus; 1990    Särkän salmen laivaväylän parantaminen Vedenalaisten muinaisjäännösten inventointi; Vedenalaisinventointi; 1998    Särkän salmen laivaväylän parantaminen, vedenalaisten muinaisjäännösten inventointi; Vedenalaisinventointi; 1999

kopioi linkki tälle sivulle: