Helsinki
kiinteä muinaisjäännös
Särkänsalmen väyläesteen länsiosa	1306
Tyyppi:	puolustusvarustukset
Ajoitus:	historiallinen, 1800-luku
Tallennusperuste:	muinaismuistolaki 295/1963
Muut nimet:	Särkän väyläestearkku, Särkän purjehduseste, Särkän hirsiarkkurakenne
Paikkatietoselite:	Paikannettu Matias Laitisen kartan mukaan, inventointiraportti 1999
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6669788 I: 387150 YKJ P: 6672589 I: 3387274 ETRS89/WGS84 Lat: 60.14941608° Lon: 24.96740280° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 8.9650' Lon: 24° 58.0442' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 8' 57.8979" Lon: 24° 58' 2.6501"

Kuvaus

Sijaintipaikka on Suomenlinnan alueen länsiosassa Särkkä -saaren eteläosan itärannassa Särkänsalmessa. Hirsirakenteinen ja kivitäytteinen väyläesteeksi tehty pitkänomainen arkkukokonaisuus. Rakenne alkaa aivan Särkän saaren rantavedestä noin 10 metriä saaren itärannalla olevan lahdelman eteläpuolelta ja suuntautuu kaakkoon kohti Länsi-Mustasaaren lounaiskulmaa (kohti Särkän salmen itäistä hirsiarkkua, ID1307). Lähellä rantaa arkun yläpinta on alle kahden metrin syvyydessä. Arkun ulkopää salmen puolella on noin kolmen metrin syvyydessä ja rakenne ulottuu 7,5 metrin syvyyteen asti. Arkun ulkopäädyn alareuna roikkuu noin 1-1,5 metrin matkalta kallioreunan ulkopuolella. Rakenteen kokonaispituus on noin 35-40 m ja leveys salmen puoleisessa päässä on noin 14 m. Rakenteessa on viisi pitkittäislaipiota ja useita poikittaislaipioita. Arkkurakenteen alaosassa on välitaso, joka on tehty poikittaisista hirsistä. Täytteenä käytetty kivilouhe on todennäköisesti tämän välitason päällä. Rakenteen kaakkoiskulmassa on 21 salvottua hirsikertaa ja arkun korkeus on 4,5 metriä. Rakenne on pääsääntöisesti hyväkuntoinen, mutta jonkin verran irronneita hirsiä on levinnyt läheisille kallioterasseille. Särkän salmen inventoinnissa vuonna 1998 sahattiin rakenteesta puunäytteitä (FIU3210, FIU 3211, FIU 3212, FIU 3213, FIU3214) dendrokronologista ajoitusta varten. Näytteessä oli vuosilustoja aikaväliltä 1716 – 1837 ja alustavasti sen kasvupaikaksi on määritetty Uusimaa. Näytteissä oli sekä kuusta että mäntyä. Rakenne on Krimin sodan jälkeen vuonna 1863 valmistettu väyläestearkku, joka liittyy Helsingin puolustamiseen. Samaan kokonaisuuteen liittyvät väyläesteen itäosa (ID1307) ja kaksi hylkyä Arsis (ID1289) ja Retvizan (ID1308) uudelleen nimettyinä blokadilaivoiksi. Ne upotettiin salmeen Krimin sodan aikana ja raivattiin osittain pois hirsiarkkujen rakentamisen yhteydessä 1860-luvulla (tarkempi tutkimushistoria ks. Koivikko 2017:104-137).

Luonti: 5.11.2001 Viimeisin muutos: 24.3.2021

Tutkimukset

Minna Koivikko tarkastus 2020

Huomautuksia: Viistokaikuluotaus Museoviraston Wellamo- veneellä syksyllä 2020.

Luonti: 7.1.2021

Matias Laitinen inventointi 1998

Luonti: 11.3.2021

Matias Laitinen inventointi 1999

Luonti: 11.3.2021

Minna Leino inventointi 2007

Luonti: 11.3.2021

Riikka Tevali inventointi 2011

Luonti: 11.3.2021

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset hankkeet  Kaivopuiston–Harakan–Särkän–Länsi-Mustasaaren merenalitusvesijohto, Vedenalaisinventointi 2010 Riikka Tevali    Suomenlinnan vesialue, Vedenalaisinventointi 2007 Minna Leino   Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  Särkän salmen laivaväylän parantaminen Vedenalaisten muinaisjäännösten inventointi; Vedenalaisinventointi; 1998    Särkän salmen laivaväylän parantaminen, vedenalaisten muinaisjäännösten inventointi; Vedenalaisinventointi; 1999

kopioi linkki tälle sivulle: