Sijaintipaikka on Kirkkonummen edustalla Porkkalanniemen eteläpuolella Stor Träskösta itään, Varmbådanin saaresta itään sijaitsevien kahden pienemmän luodon koillispuolella. Hylylle on 2026 vahvistettu muinaismuistolain 5 §:n mukainen suoja-alue, jonka halkaisija on 250 metriä ja jonka keskipisteenä hylky on. Suoja-alueella ei saa sukeltaa eikä ankkuroitua ilman Museoviraston lupaa.
Puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 35 metriä ja leveys 8 metriä. Hylystä irronneita osia, kuten kaaria, on sen ympärillä ja kaikkiaan jäännökset ovat noin 40 x 12 metrin alueella. Hylyn keskellä on tiiliä, jotka ovat ilmeisesti tulisijan jäännös. Alus on ollut mahdollisesti yksikantinen sota-alus. Muutamia tykkiportteja on havaittavissa. Takilan osia tai aseistusta ei ole jäljellä.
Hylky ilmoitettiin Museovirastolle 1974 ja hylyllä tehtiin esitutkimus 1975 (Museovirasto, Harry Alopaeus ja Leo Jolkkonen). Aluksen pääteltiin olleen sotalaiva, jossa raskain aseistus on ollut keulassa ja perässä. Kansilankutuksen, mastojen ja tykkien todettiin olevan poissa. Kansipalkkeja ja uuni on jäljellä. Kenttätöitä tehtiin hylyllä myös 1976 ja 1977, mutta tutkimusraportit puuttuvat. Hylystä nostettiin joitakin esineitä, kuten tykinkuula, saviastioiden paloja ja kolikko (esineiden päänumerot SMM1775, SMM1076 ja SMM277). Kolikko (nro SMM1475:3) on vuodelta 1636. Alkuvaiheessa pidettiin mahdollisena, että hylky olisi venäläistä alkuperää. Yksi hylyn kutsumanimi oli shebekki.
Hylystä otettiin puunäytteitä Suomen meriarkeologisen seuran kenttätyössä 2020 hylyn ajoittamiseksi. Tulokset: C14-ajoitus AD 1490-1660, dendrokronologinen ajoitus 1390-1468. Aluksen rakentamisessa käytetty puu on todennäköisesti peräisin Pohjois-Saksasta. Liitteenä on Suomen meriarkeologisen seuran hylkyraportti vuodelta 2025. Raportti on myös osoitteessa https://www.mas.fi/fi/julkaisut/hylkykohteet-merialue/uunihylky-kirkkonummi-mvid1183.
Tukholman yliopiston tutkija Niklas Eriksson päätteli ruotsalaista 1600-luvun laivastoa koskevan kirjallisuuden avulla 2024, että kyseessä on ruotsalainen Falken -niminen laivaston alus. Falken rakennettiin Tukholmassa vuosina 1630–1631. Laivanrakentajamestari oli luultavasti Hein Jakobsson, joka oli muutamaa vuotta aiemmin saattanut valmiiksi Vasa-laivan rakennustyöt. Falkenista tehtiin pienempi kuin Vasasta, mutta siihen oli kuningas Kustaa II Aadolfin tilauksesta rakennettu suuret hytit ja muut mukavuudet. Falkenia käytettiin kahden vuosikymmenen ajan paitsi sota-aluksena myös tärkeiden ihmisten kuljettamiseen. Falkenilla on matkustanut useita tunnettuja diplomaatteja, kuninkaita ja muita merkkihenkilöitä.
Syksyllä 1651 Falken ajoi karille Porkkalanniemen edustalla Suomenlahdella. Laiva oli paluumatkalla Tukholmaan kuljetettuaan kreivi Erik Stenbockin Narvaan. Onnettomuuden yksityiskohtia ei tunneta. |
takaisin
Koordinaatit
MV/229/05.04.01.00/2021 KIRKKONUMMI, Porkkala Wreck Park Annual Report 2020. Tutkimusraportti