Laakko on merkitty vuoden 1780 isojakokartalle ja jakokirjassa numerolla 3. Siikajoen ja Myllyläntien välissä, heti pellon reunassa, mistä maasto laskee suhteellisen nopeasti etelään, pohjoispuolella on Tervolankangas. Paikka on nykyisin rakentamaton, pellon reunassa on romahtaneen ladon jäännös, ympäristössä kasvaa eri ikäistä puustoa. Isojakokartalle merkityn talon paikka on tasanne heti pellon pohjoispuolella. Aluskasvillisuus tasanteen ympärillä on rehevää ja korkeaa. Maanpinnalla ei havaittu jäänteitä esim. tulisijasta. Kohteen itäpuolella pelto on jatkunut aiemmin pohjoisemmaksi, missä on jäljellä pellosta raivattuja kiviä, osin on aitamaista rakennetta, ja epätasaista kuopaista maastoa, Myllyläntien reunassa on myös moderneja maanottokuoppia.
Noin 30 ja 40 m Myllyläntieltä etelään on kaksi maakellarin jäännöstä, joista eteläisempi (kellari 1) on n. 10 x 4 m ja yli 2 m syvä, oviaukko etelään. Pystysuorat seinämät on kylmämuurattu enimmillään yli metrisistä luonnonkivistä. Kellari on ollut käytössä vielä lähihistoriassa, minkä voi päätellä mm. pohjalla olevista eristeenä käytetyistä muovisten lannoitesäkkien jäännöksistä, etelään päin olevan oven karmit ovat myös edelleen pystyssä. Edellisen pohjoispuolella on pienempi kellarin jäännös (kellari 2), joka n. 6 x 3 m ja noin 0,7 m syvä, oviaukko etelään, pohjalla on kookkaita irtonaisia kiviä, jotka voivat olla kellarin seinistä purettuja. Vanhimmat lähdemaininnat Laakon talosta ovat vuosilta 1580-86 ja 1654 (Matti Leiviskä, Pyhännän historia 1, s. 72). Laakon talo on merkitty vielä 1840-luvun pitäjänkartalle. |