Suomussalmi
kiinteä muinaisjäännös
Pikku-Nimetön pohjoisranta	1000045653
Tyyppi:	työ- ja valmistuspaikat     tervahaudat
Ajoitus:	historiallinen, ei määritelty
Tallennusperuste:	muinaismuistolaki 295/1963
Z/m.mpy ylin: 223.00
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 7257110 I: 607131 YKJ P: 7260147 I: 3607346 ETRS89/WGS84 Lat: 65.41894974° Lon: 29.30842927° ETRS89/WGS84 Lat: 65° 25.1370' Lon: 29° 18.5058' ETRS89/WGS84 Lat: 65° 25' 8.2191" Lon: 29° 18' 30.3454"

Kuvaus

Tervahauta sijaitsee viitisen metriä rannasta, loivassa rinteessä. Se on halkaisijaltaan noin 12 metriä. Vallit, joiden korkeus vaihtelee 0.3–0.8 metriä, ovat kolmisen metriä leveät. Haudan ylärinteen puolella valli erottuu lähes yksinomaan sen ulkopuolta kiertävän palouran vuoksi. Uran lisäksi hautaa ympäröi joissain paikoin yksittäisemmän näköisiä palokuoppia. Haudan keskellä on laakea kuusimetrinen painanne, joka on noin 0,8 metriä syvä keskeltä. Tervahaudan ränni on järvelle päin. Se on epämääräisen muotoinen ja vain pari metriä pitkä, hyvin kevyesti maastoon kaivettu. Tämä johtuu varmasti siitä, että uran päästä on vain muutama metri järveen. Uran reunat ovat erodoituneet, hiekka ja hiiltyneet puut pistävät selvästi esiin maasta. Puut ovat edelleen ladotun näköisesti kasassa. Tervahauta on mainiosti retkeilyreitin varrella. Polku kulkee metrin päässä sen pohjoispuolella. Vaikka haudan päällä kasvaa joitakin täysikasvuisia mäntyjä, erottuu se selvästi maastossa. Tulkinta: Pikku-Nimettömän tervahauta liittyy kainuulaiseen tervaperinteeseen, jonka kukoistuskausi oli 1800-luvulla. Tervan kysyntä oli tuolloin maailmanmarkkinoilla suurta, ja Oulusta oli kehittynyt 1800-luvun alussa yksi merkittävimmistä tervasatamista Suomessa. Vuosisadan loppupuolella isojaon saattaminen päätökseen vaikeutti tuotantoa Suomussalmellakin. Lopulta puisten laivojen rakentamisen loppuminen 1900-luvun alkupuolella supisti kysynnänkin. Kuitenkin vielä vuonna 1900 tuotettiin Suomussalmella tervaa noin 7000 tynnyriä, lähes 900 000 litraa. Vester Lippo (toim.) 1999. Juuret selkosessa. Suomussalmen Hossan ja Selkoskylän kyläkirja. Myllylahti oy.

Luonti: 4.11.2022

Tutkimukset

Paula Pelttari inventointi 2018

Huomautuksia: Hossan kansallispuisto. Inventointihavaintoja 2017–2018 ja 2022.

Luonti: 4.11.2022 Viimeisin muutos: 15.11.2022

Oili Räihälä ei määritelty 2012

Huomautuksia: Hossan retkeilyalueen ja Moilasenvaaran natura-alueen kulttuuriperintöinventointi 2012. Metsähallitus, Pohjanmaan Luontopalvelut

Luonti: 15.11.2022

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  Hossan retkeilyalueen ja Moilasenvaaran natura-alueen kulttuuriperintöinventointi 2012; Inventointi; 2012

kopioi linkki tälle sivulle: