Kallioiden välisessä lounaaseen viettävän laakson koillispäässä, kallion juurella, kallion ja polkujen välisellä alueella on hiilimiilun pohja. Se on muodoltaan hieman ovaali, kooltaan n. 10 x 8 m, matalat vallit ja vallin sisäluiskassa on maassa paksu hiili- ja nokikerros.
Vuoden 2024 tutkimuksissa todettiin, että miilu levittäytyi laajemmalle alueelle, kuin mitä pintaturpeen päältä arvioimalla oli voitu päätellä. Etenkin miilun länsipuoli levittäytyi hyvin paksuine ja tummine hiilikerroksineen selkeästi laajemmalle, kuin etukäteen arvioitiin. Miilussa oli selkeästi keskus, joka ulottui syvimmälle maan alle. Tämä miilun keskus oli ainoa kohta, josta havaittiin myös suurempia hiilen palasia sekä säilyneitä, heikosti hiiltyneitä oksia sekä paksumpaa puuainesta. Miilua ei ole ladottu tasaiselle maalle, vaan sitä varten on kaivettu kuoppa, jonne puuaines on asetettu.
Miilun pohjalla ei ollut merkkejä säilyneistä puurakenteista, eivätkä heikommin palaneet ja näin säilyneet kookkaammat puut muodostaneet selkeää rakennetta. Kuitenkin muutamat havainnot antoivat vihjeen siitä, että puita olisi ladottu tasomaisesti toistensa päälle. Tämä viittaa siihen, että miilu oli ns. lamamiilutyyppiä.
Luonti: 29.11.2021 Viimeisin muutos: 1.8.2025
Tutkimukset
Timo Jussila/Mikroliitti Oy inventointi 2021
Luonti: 29.11.2021
Mikko Suha kaivaus 2024
Luonti: 1.8.2025
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.