Tampere
muu kulttuuriperintökohde
Rahola	1000035194
Tyyppi:	asuinpaikat     kylänpaikat
Ajoitus:	historiallinen, ei määritelty
Tallennusperuste:	kulttuurihistoriallinen merkitys
Muut nimet:	Raholan kartano
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6822921 I: 322014 YKJ P: 6825784 I: 3322113 ETRS89/WGS84 Lat: 61.49885349° Lon: 23.65559976° ETRS89/WGS84 Lat: 61° 29.9312' Lon: 23° 39.3360' ETRS89/WGS84 Lat: 61° 29' 55.8726" Lon: 23° 39' 20.1591"

Kuvaus

Raholan historia ulottuu vähintään varhaismoderniin aikaan, mahdollisesti keskiaikaan. Pirkkalaan kuuluneessa Raholan kylässä mainitaan vuonna 1543 viisi taloa, ja vuonna 1650 perustettiin sotamarsalkka Carl Gustaf Wrangelille Raholan säteri. Marsalkka ei kuitenkaan koskaan vieraillut tilalla. Ensimmäinen asuinrakennus rakennettiin 1670-luvulla tilan rustholliksi muuttamisen jälkeen, tilan siirryttyä kapteeni Jakob Finckenbergin omistukseen. Isonvihan jälkeen Raholan tila autioitui, mutta pian kruununvouti Jakob Gadd osti tilan ja piti siellä kestikievaria 1740-luvulle saakka. Rahola mainitaan myös Kuninkaankartastossa 1700-luvun lopussa. Vuonna 1919 Raholan alue tuli Pirkkalan jakautuessa osaksi Pohjois-Pirkkalaa, joka vuonna 1938 nimettiin Nokiaksi. Vuoden 2009 tehdyn arkeologisen koetutkimuksen yhteydessä päärakennus paikannettiin 1700-luvulle ajoittuvan kartan perusteella +-30 metriä nykyisestä rakennuksesta. Rakennusinventoinnin 2006 mukaan ns. käräjätupa on tilan vanhempi asuinrakennus kun taas nykyinen päärakennus on rakennettu kruununvouti Anders Holmergin aikana. Holmergin omistukseen Rahola siirtyi 1790-luvulla. Vuosien 2009, 2018 ja 2024 tutkimusten perusteella alueella on suoritettu myöhemmin maansiirtotöitä.

Luonti: 2.5.2019 Viimeisin muutos: 13.9.2024

Tutkimukset

Hannu Poutiainen inventointi 2009

Luonti: 2.5.2019

Ulla Moilanen koekaivaus 2018

Huomautuksia: Pirkanmaan maakuntamuseo teki 24.5.2018 arkeologisen koetutkimuksen Tampereen Raholan kartanolla. Tutkimus liittyi alueella meneillä olevaan asemakaavan muutoshankkeeseen, jonka yhteydessä kartanon pihapiiriin on suunniteltu rakentamista. Tutkimuksen yhteydessä tehty koekuopitus kohdennettiin niille alueille, joille rakentamista on suunniteltu ja joita ei aikaisemmissa tutkimuksissa ollut koekuopitettu. Tutkimuksen tarkoituksena oli varmistaa, ettei näissä kohdissa sijaitse kiinteää muinaisjäännöstä. Koekuopituksen lisäksi aluetta tutkittiin metallinilmaisimella ja kartanolla tehtiin samaan aikaan myös maatutkausta. Tutkimuksen kustannuksista vastasi Pirkanmaan maakuntamuseo. Havaintojen perusteella tutkituissa kohdissa ei sijaitse kiinteää muinaisjäännöstä. Havainnot tukevat vuoden 2009 tutkimuksen perusteella tehtyä tulkintaa, jonka mukaan kartanon pihapiirissä on todennäköisesti tehty maansiirtotöitä

Luonti: 2.5.2019 Viimeisin muutos: 6.3.2023

Henna Virtanen/Pirkanmaan maakuntamuseo valvonta 2024

Luonti: 5.8.2024

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

VirastoVahva asianhallintajärjestelmä  MV/268/05.04.01.00/2019 TAMPERE, Raholan kartano. Arkeologinen koetutkimus 2018. Tutkimusraportti.   Arkeologiset hankkeet  Rahola, Koekaivaus 2009 Timo Jussila

kopioi linkki tälle sivulle: