 |
| Helsinki |
|
| kiinteä muinaisjäännös | |
Länsiulapanniemi |
1000030667 |
| Tyyppi: | puolustusvarustukset tykkiasemat |
| Ajoitus: | historiallinen, 1800-luku |
| Tallennusperuste: | muinaismuistolaki 295/1963 |
| Paikkatietoselite: | Koordinaatit Helsingin kantakartasta kohteen keskeltä. Alakohteiden koordinaatit varustusten keskiosasta. |
 takaisin |
|
 Koordinaatit |
|
ETRS-TM35FIN P: 6670523 I: 381041 YKJ P: 6673324 I: 3381163 ETRS89/WGS84 Lat: 60.15427806° Lon: 24.85702886° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 9.2567' Lon: 24° 51.4217' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 9' 15.4010" Lon: 24° 51' 25.3039" |
| Kuvaus |
| Länsiulapanniemellä sijaitsee kaksi tykkipatteria, patterit 4A ja 4B. Läntinen patteri 4B on rakennettu Itämaisen sodan aikana (1853–1856), mutta siitä poistettiin tykit sodan jälkeen. Tykkipatteri on merkitty vuoden 1855 linnoituskartassa patteriksi 1 ja viimeisessä venäläisten käyttämässä numeroinnissa patteri 4B. Tykkipatteri uudistettiin vuonna 1878 ja kunnostettiin vuonna 1885 uusien sotien uhan takia. Patteri 4A (viimeisessä venäläisten käyttämässä numeroinnissa) on rakennettu vuonna 1885. molemmat tykkipatterit aseistariisuttiin vuonna 1895. Pattereista on tarkempaa tietoa alakohdesivulla.
Tykkipattereiden lisäksi Länsiulapanniemellä on säilynyt etäisyysmittaustornin ja ensimmäisen maailmansodan aikaisen valonheitinaseman perustukset sekä neljä jalkaväen rintavarustusta (Rv26-29) Itämaisen sodan (1853–1856) ajalta. Lisäksi vuonna 2024 inventoinnissa tarkastettiin mahdollinen höyrykoneliiterin paikka sekä linnoitteisiin liittyviä laiturin jäänteitä niemen itälaidalla. Tarkemmat tiedot kohteista löytyvät alakohdesivuilta. Arkistolähteiden perusteella Länsiulapanniemellä on lisäksi ollut kaksi vararuutikellaria, kaivoja, 1800-luvun loppupuolen valonheitinasemia sekä useampia erilaisia rakennuksia, kuten asuntoja ja vajoja. Näistä ei ole löytynyt 2005 ja 2024 inventoinneissa selkeitä jäänteitä ja ne ovat todennäköisesti jääneet kesämaja-alueen alle. Lisäksi Länsiulapanniemen rannoilla on runsaasti kalliohakkauksia sekä useampia vanhoja laiturinpohjia. Länsiulapanniemen puistoalueella sijaitsevat tiet ovat pääosin peräisin linnoitteiden rakentamisajalta, ja niissä on paikoin havaittavissa reunakiviä ja pengerryksiä. Nykyisin tiet ovat pääosin hiekkapintaisia, paikoin niitä on levennetty autolla ajettavaksi. Alkuperäisimmässä kunnossa olevaa tietä on näkyvissä patteri 4A:n itäpuolella rantaan johtavalla osuudella. |
| Luonti: 6.4.2017 Viimeisin muutos: 19.11.2025 |
| Alakohteet |
| Patteri 4B |
| Tyyppi: puolustusvarustukset, tykkiasemat |
| Ajoitus: historiallinen, 1800-luku |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6670349 I: 380999 |
| Kuvaus: Länsiulapanniemen tykkipattereista läntisempi rakennettiin Itämaisen sodan (1853–1856) aikoihin. Patteri oli aseistettu vuonna 1856 kahdella 1 1/2 puudan pommikanuunalla ja kuudella 48-naulalaisella kanuunalla. Vuonna 1878 patterin uudistamisen jälkeen aseistukseksi suunniteltiin neljää 9 naulan rihlattua kenttätykkiä, mutta niitä ei ollut asennettu vuoden 1879 lopulla. Vuonna 1885 kunnostetussa patterissa oli kaksi 8 tuuman mörssäriä ja kuusi 9 naulan kenttätykkiä, mutta vuonna 1888 se oli ilmeisesti aseistamaton. Tykkipatterista on säilynyt korkea, taitteinen maavalli (pituus n. 100 m), jonka keskiosassa on kaksi pengerrettyä tykkitasannetta. Tykkitasanteiden kohdalla on taustalla maakumpu, jonka koko on noin 4 x 8 metriä ja korkeus noin 2,5 metriä. Itäpään valliin on rintamapuolelle myöhemmin rakennettu kellari. Patterin länsipään rintasuoja on porrastettu ja siinä on yksi pengerretty tykkitasanne. Vuoden 1855 yleisasemapiirroksessa tykkipatterin taustalle merkitty kaksi ruutikellaria. Näistä ei ole löytynyt selkeitä merkkejä, mutta vuoden 2024 inventoinnissa kesämaja-alueella, noin 110 m tykkipatterista pohjoiskoilliseen, polun vieressä dokumentoitiin kivillä reunustettu kumpu, jonka sijainti voisi olla sama kuin ruutikellarilla. Kummun korkeus on noin 2 m ja halkaisijat suunnilleen 10 x 10 m, mutta kasvillisuuden takia sen rajoja oli haastava hahmottaa ja kumpu rajautuu osittain kesämajojen vajarakennelmiin. |
| Luonti: 6.4.2017 Viimeisin muutos: 19.11.2025 |
| Patteri 4A |
| Tyyppi: puolustusvarustukset, tykkiasemat |
| Ajoitus: historiallinen, 1800-luku |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6670338 I: 381136 |
| Kuvaus: Länsiulapanniemen itäisempi tykkipatteri on rakennettu vuonna 1885. Patterin aseistuksena oli kolme 8 tuuman rihlattua mörssäriä ja kolme 9 naulan kenttätykkiä. Vuonna 1888 aseistuksena oli kolme 8 tuuman mörssäriä. Patteri aseistariisuttiin vuonna 1895. Patteri muodostuu yhdestä korkealla maavallilla (pituus noin 73 m) suojatusta, pengerretystä tykkiasemasta, jossa on kivestä ladottu rintasuoja. Rintasuojassa on neljä ampumatarvikekomeroa, joista ainakin kahteen on lisätty myöhemmin betoni- ja tiilirakenteita, ilmeisesti paikalla sijainneiden kesämökkien kellareiksi. Vasemmanpuoleisimman ampumatarvikekomeron ylle on hakattu vuosiluku 1885. Patterin tykkipenkereen molemmissa päissä on taustalla kulkevalta tykkitieltä nousevat luiskat ja niihin on pengerretty tykkipenkerettä korkeammalla olevat tasanteet, joille noustaan luiskan kohdalta portaita. Nykyiset portaat ovat ilmeisesti myöhempää perua. Patterin itäpäässä on maavallissa betoninen ruutikellari. Ilmeisesti kellarin vanhemmassa osassa, joka on kooltaan noin 2,5 x 2,5 m, on kaareva katto ja päätyseinässä tuuletushormin reikä. Kellariin on oletettavasti myöhemmin lisätty noin 2,5 x 1 m kokoinen eteisosa, jonka katossa erottui betonirautoja. Kellarin oven molemmin puolin on kivituenta. Kellaria on ilmeisesti käytetty myöhemmin kesämökkien perunakellarina. Patterin taustalla kulkee tykkitie, joka jatkuu patterista itään läheisille rantakallioille ja siellä olleelle laiturille (ks. alakohde Laituri B). Tykkitie on rantaan johtavalta osuudeltaan noin 60 m matkalta alkuperäisessä kunnossa ja paikoin pengerretty. |
| Luonti: 6.4.2017 Viimeisin muutos: 19.11.2025 |
| Jalkaväen rintavarustus Rv26 |
| Tyyppi: puolustusvarustukset, maavallit |
| Ajoitus: historiallinen, 1800-luku |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6670266 I: 381131 |
| Kuvaus: Rintavarustus Rv26 sijaitsee metsäisessä mäenrinteessä, patteri 4A:n eteläpuolella. Kohde on maasta ja suurista kivistä koottu valli, jonka torjuntasuunta on etelä. Vallin pituus on noin 30 metriä, korkeus noin 1,5–2 metriä sekä paksuus noin 3–4 metriä. Vallin takana on noin 2–3 metriä leveä kaivanto, jossa erottuu paikoin matala ampumakoroke. Valli on kooltaan samaa luokkaa kuin kohteet Rv14 ja Rv25. |
| Luonti: 6.4.2017 Viimeisin muutos: 19.11.2025 |
| Jalkaväen rintavarustus Rv27 |
| Tyyppi: puolustusvarustukset, maavallit |
| Ajoitus: historiallinen, 1800-luku |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6670511 I: 380845 |
| Kuvaus: Rintavarustus Rv27 sijaitsee niemen länsireunalla, avokallion ja metsän rajalla. Kohteen läheisyydessä kalliolla on valonheittimen betoninen asema tai perusta. Rv27 on maasta ja suurista kivistä koottu kaareva valli, jonka torjuntasuuntana on etelälounas. Vallin pituus on noin 14–15 metriä, korkeus 1–1,4 metriä ja paksuus noin 2,5 metriä. Vallin takana on matala kaivanto, joka ajoittain täyttyy vedellä, sekä ampumakoroke. |
| Luonti: 6.4.2017 Viimeisin muutos: 19.11.2025 |
| Jalkaväen rintavarustus Rv28 |
| Tyyppi: puolustusvarustukset, maavallit |
| Ajoitus: historiallinen, 1800-luku |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6670640 I: 380827 |
| Kuvaus: Rintavarustus Rv28 sijaitsee niemen länsirannalla, aivan rannan tuntumassa, Lounaisväylänpolun länsipäästä hiukan länteen. Varustuksen viereen on rakennettu kesämaja. Rv28 on maasta ja suurista kivistä rakennettu valli, jonka torjuntasuunta on lounas. Vallin pituus on noin 8–10 metriä, korkeus noin 0,7–1 metri ja paksuus 1–2 metriä. Vallin rannan puoleinen pää on osittain sortunut. Varustuksen lounaispuolella on useita vanhoja laiturien jäänteitä ja kalliohakkauksia. |
| Luonti: 6.4.2017 Viimeisin muutos: 19.11.2025 |
| Jalkaväen rintavarustus Rv29 |
| Tyyppi: puolustusvarustukset, maavallit |
| Ajoitus: historiallinen, 1800-luku |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6670661 I: 380839 |
| Kuvaus: Kohde sijaitsee niemen länsirannalla, aivan rannan tuntumassa, Lounaisväylänpolku 21:n länsipuolella ja Rv28:n pohjoispuolella. Rv29 on ollut maasta ja kivistä kasattu valli, jonka torjuntasuunta on länsiluode. 2000-luvun alussa paikalla on ollut näkyvissä maasta ja kivistä koottu valli, jonka pituus olisi noin 3–8 metriä, korkeus noin 0,7 metriä ja vallin takana on erottunut paikoin kaivanto. Vallia oli tuolloin jo suurimmaksi osaksi purettu, mahdollisesti lähistön laiturirakenteisiin, ja jäljellä oli noin 3 metriä normaalikokoista vallia, loppuosa erottui lähinnä vallin etureunasta. 2024 näkyvissä oli hahmotettavissa 3 m pitkä, pari metriä leveä ja vajaa metrin korkuinen osuus vallia. Vallin kohdalla, kummun reunalla oli sähköpistoke/ pumpputeline ja sen päällä valotolppa. Vallin rajoja rantaan päin ja pohjoiseen oli melko haastava erottaa. Valli vaikuttaa pääosin tuhoutuneen. |
| Luonti: 6.4.2017 Viimeisin muutos: 19.11.2025 |
| Valonheitinasema |
| Tyyppi: puolustusvarustukset, valonheitinasemat |
| Ajoitus: historiallinen, 1800-luku |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6670517 I: 380828 |
| Kuvaus: Länsiulapanniemen läntisellä rantakalliolla, Itämaisen sodan aikaisen (1853–1856) jalkaväen rintavarustuksen Rv27 vieressä sijaitseva I Maailmansodan aikainen valonheittimen jalusta. Turkin sodan aikana vuonna 1878 rakennettiin patteri 4B:n taakse, Länsiulapanniemen korkeimmalle kohdalle yksi linnoituksen ensimmäisistä sähkövalonheitinasemista valvomaan linnoituksen länsisivustan miinasulkuja, mutta tästä ei ole säilynyt jäänteitä. Vuoden 1916 lopulta on maininta, että Viaporin meririntamanan osana aloitettiin Länsiulapanniemelle 110:n cm valonheitinaseman rakentaminen. Sen puinen suoja- ja sähköasema valmistuivat vuoden 1917 lopussa, mutta itse valonheitinasema jäi keskeneräiseksi. Säilyneen jalustan pyöreä osa on rakennettu irtokivistä ja sementistä. Sen halkaisija on noin 2 metriä ja korkeus 0,3–0,7 metriä. Jalustalle johtaa kuljetusluiska, jonka leveys on noin 0,6 metriä ja pituus noin 3 metriä. Jalustan vieressä on kallioon hakattu ympyrä, jonka halkaisee pohjoiseen osoittava nuoli (yksinkertainen “kompassiruusu”?), ympyrän halkaisija n. 0,4 metriä. Jalustan ympäristössä on muutamia rautapultteja ja korvakkeita kalliossa. |
| Luonti: 6.4.2017 Viimeisin muutos: 19.11.2025 |
| Eteisyysmittaustorni |
| Tyyppi: puolustusvarustukset, tornit |
| Ajoitus: historiallinen, 1800-luku |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6670361 I: 381094 |
| Kuvaus: Länsiulapapanpolku 27 kohdalla, patteri 4A:n länsipuolella sijaitsevassa etäisyysmittaustornissa on matala kivestä rakennettu perusta, jonka päällä on tiilestä muurattu pilari. Perustan koko on noin 2 x 2 metriä, korkeus suunnilleen 0,5 metriä. Pilarin korkeus on noin 2 metriä. Paikalla on ollut vielä vuonna 1918 huonokuntoinen, piiruista rakennettu, huopakattoinen näkötorni, mutta puurakenteet ovat sittemmin hävinneet (SSKO Rakennusasiakirjat). Perustan vieressä on maassa kaksi pyöreää laastilla muurattua reikää, joiden halkaisija on noin 15 cm. |
| Luonti: 6.4.2017 Viimeisin muutos: 19.11.2025 |
| Lokomobiililiiteri |
| Tyyppi: puolustusvarustukset |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6670611 I: 381071 |
| Kuvaus: Länsiulapanniemen pohjoisosaan, itäkoillisesta kulkevan tien päähän on kuvattu lokomobiililiiteri (локомоби) kesäkuun 1893 Lauttasaaren asemakartalle. Liiteri oli tarkoitettu höyrykoneelle, jota tarvittu sähkövalojen ja valonheittimien virtalähteeksi. Kesämaja-alueelle johtavalla polulla on nähtävissä polun poikki kulkeva kivilinja, jossa on suora kulma ja tästä linjasta itään polun pohjoispuolella on toinen suorakulmaisista kivistä koostuva kivilinja, joista muodostuu n. 5 m x 2, 5 m kokoinen suorakulmainen ala itään viettävässä rinteessä. Polun poikki menevän kivilinjan länsipuolella on jonkin verran tiilimurskaa. Kyseessä saattaisi olla rakennuksen, mahdollisesti lokomobiililiiterin paikka. Mahdollisen rakennuksen paikan eteläpuolella on runsaasti isoja kiviä. Parempi paikka rakennukselle olisi tasainen alue polun poikki menevästä kivilinjasta länteen, mutta siellä ei ole selkeitä merkkejä rakennuksen perustuksista. Turkin sodan aikana vuonna 1878 rakennettiin patteri 4B:n taakse, Länsiulapanniemen korkeimmalle kohdalle yksi linnoituksen ensimmäisistä sähkövalonheitinasemista valvomaan linnoituksen länsisivustan miinasulkuja. Noin 6 m korkean tornin läheisyydelle rakennettiin samalla vajarakennus valonheitinaseman voimanlähteenä toiminutta höyrykonetta (локомоби) varten. Valonheittimen tehtävänä oli valaista Vaskiniemen edessä olevaa miinoitettua salmialuetta. Valonheittimen kantama oli n. 3 km. Vuoden 1893 kartan mukaan valonheitintorni on sijannut kalliolla, höyrykonevajan eteläpuolella, mutta tästä ei löytynyt jäänteitä vuoden 2024 inventoinnissa. |
| Luonti: 19.11.2025 |
| Laituri B |
| Tyyppi: kulkuväylät, laiturit |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6670352 I: 381292 |
| Kuvaus: Länsiulapanniemen itärannalle, Takalanniemenlahteen on kuvattu laituri kesäkuun 1893 Lauttasaaren asemakartalle. Vuodelta 1895 on säilynyt puulaiturin B (24) piirrokset ja vuodelta 1906 piirrokset ja korjaussuunnitelma. Laiturin sijainti on merkitty hiukan epämääräisesti, mutta suunnilleen laiturin paikkeilla on kolme laiturin pohjaa, joista pohjoisin, betonoitu laituri on ilmakuvien perusteella rakennettu vuosien 1932–1956 välillä. Keskimmäinen koostuu melko isoista luonnonkivistä, sen leveys on noin 5 m ja rannalla olevan osuuden pituus suunnilleen 5 m, meressä noin 10 m. Eteläisin laiturin pohja on pitkälti hajonnut, se koostuu luonnonkivistä ja sen leveys on noin 4 m, pituus suunnilleen 6 m. Laitureiden luokse johtaa lännestä vanha, kiville pengerretty tykkitie, joka on noin 60 m matkalta säilynyt alkuperäisessä asussaan. |
| Luonti: 19.11.2025 |
| Tutkimukset |
| Markku Saari inventointi 2005 |
| Huomautuksia: Markku Saari: Lauttasaaren linnoituslaitteet ja muut kohteet. Inventointikertomus 2005. |
| Luonti: 6.4.2017 |
| Heini Hämäläinen tarkastus 2020 |
| Luonti: 16.3.2021 |
| Elina Terävä/ Helsingin kaupunginmuseo inventointi 2024 |
| Huomautuksia: Helsingin kaupungin perusinventointi 2024–2025. Raportti valmistuu syksyllä 2025. |
| Luonti: 19.11.2025 |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
MV/197/05.04.01.02/2019 HELSINKI, Arkeologinen valvonta, Lauttasaaren Länsiulapanniemen linnoitteet