Inventointi 2016: Sijainti on näköalapaikka rantakallion laella noin 15 m merenpinnasta. Vallimainen latomus kaltevalla tasaisella kallionpinnalla. Erikokoisia pyöristyneitä ja särmikkäitä kiviä ja lohkareita sekä pikkukiviä, soraa ja hiekkaa. Pituus 15 m (SW-NE), leveys 4 m. E-puoleinen reuna selvärajainen. Ei näkyviä rakenteita. Latomuksen W-puolella kalliolla tasaisena ohuena peitteenä kiviä sekä katajan peitossa vallimainen epäselvä rakenne. Rakennelma saattaa olla Jonas Hahnin merikartassa 1751 Papskatanin (Pampskatan) laelle merkitty rakennelma, todennäköisesti kaksi merelle näkyvää kummelia (Ehrensvärd & Zilliacus 1997: 68). Rakenne voi olla nuorempi ja liittyä patteristoon, jonka venäläiset rakensivat Pampskataniin vuonna 1789 Kustaa III:n sodan aikana.
Tarkastus 2024: Mittauksen perusteella valli voi W-reunassa olla kuvausta pidempi eli yli 18 m. Vallimainen E-puolen rakenne kaartuu hieman S-kärjestä. Sen ja rekisteritiedoissa mainitun W-puolen kivipeitteen ja mahdollisen rakenteen väliin jää myös kallion uurteeseen kivilatomusta. Latomuksen W-, S- ja E-osat ovat saattaneet muodostaa kaarevan vallin. Tarkastushetkellä vain muutaman metrin pätkä kallion laen SW-kulmassa oli täysin paljas. Osa särmikkäistä kivistä vaikuttaa lohkotuilta, mutta niissä ei ole porausjälkiä. Kallio on koostumukseltaan rapautuvaa.
Tarkastushavaintojen perusteella kyse voisi olla nimenomaan tykkipatterin osasta eikä kummeleista, sillä latomukset eivät muodoltaan vaikuta kummelien pohjilta. Venäläiset tiettävästi tuhosivat tykkipatterinsa perusteellisesti myöhemmin, mutta latomukset saattavat olla osa niiden perustuksia.
Tanja Ranta / Länsi-Uudenmaan museo tarkastus 2024
Luonti: 30.7.2024
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.