Sijaintipaikka on Tampereen keskustasta etelään Pyhäjärven itäosassa Vihilahden etelärannalla.
Laiturin perusta, joka ulottuu Vihilahden etelärannan läntisen niemen rantaviivasta noin 55 metrin päähän luoteen suuntaan. Todennäköisesti kyseessä on ollut hirsiarkuille perustettu laituri. Rannanpuoleisessa päässä on ollut yksi hirsiarkku, jonka kivet ovat nyt levinneenä pohjaan. Varsinaisia hirsiä ei rannan päässä näy, mutta joitain pienempiä puunkappaleita on kiilautuneina kivien väliin. Pohjassa on ensimmäisen kivikon jälkeen ulapalle päin kivistä puhtaampi hiekkainen alue, mikä viittaa siihen, että tässä välissä ei ole ollut hirsiarkkua, vaan laiturin kansi on kulkenut vapaasti siltana.
Laiturirakenteen ulapan puoleisessa päässä sijaitsee laajahkolle levinnyt kivinen alue, missä on havaittavissa kolme kappaletta kivimassan seasta pilkottavia hirsiä. Yksi hirsistä on salvottu ja siinä on tapinreikä. Hirsi on noin metrin mittainen ja se makaa henkilöauton kokoisen kiven lähellä. Laaja kivikko ulapan päässä viittaa suurempaan hirsiarkkuun kuin mitä laiturin rannan puoleisessa päässä on ollut. Tätä suurta kiveä on todennäköisesti käytetty hyväksi laiturin perustamisessa. Kivi ulottuu lähes pintaan ja matalamman veden aikaan se on pintakivi. Metsolan laiturin perustamiseen on todennäköisesti osittain käytetty hyväksi luonnollista kivikkoa, joka on jatkunut niemen kärjestä kohti ulappaa. Veden syvyys laiturin perustusten päällä on noin 0-1 metriä. Veden syvyys laiturin pään edustalla on noin 1,6 metriä.
Laiturin kansi ja hirsiosat on joko purettu hyvin tarkkaan tai jäät ovat rikkoneet rakenteet ja kuljettaneet ne pois. Reilun satavuotiaan laiturin hirsiarkkurakenteiksi nämä ovat erittäin huonokuntoiset, joten voidaan arvioida, että arkkujen yläosat on purettu pinnalta käsin. Kivikon välittömässä läheisyydessä hirsiä on näkyvissä vain muutama ja hiekkapohjalla kauempana joitain yksittäisiä kappaleita.
Laituri on ollut Metsolan huvilan käytössä. Metsolan huvilan rakensi 1800-luvun lopulla, viimeistään 1880-luvulla, kauppaneuvos Arthur Sommer, joka teki uraa ensin Finlaysonin pumpulivapriikissa ja perusti vuonna 1899 oman kehräämön ja kutomon Lapinniemeen. Metsola-huvilassa oli alun perin kolme huonetta alakerrassa ja kaksi yläkerrassa. Rakennusta kuitenkin laajennettiin kahdesti. Rantaa muokattiin vuosittain ja lopulta pitkä kivireuna valmistui. Matala ja viimeistelemätön ranta täytettiin ja istutettiin kauniiksi puistoksi. Täytöt vaativat tuhansia hevoskuormia savea ja multaa. Joka aamu poikkesi yhteysvene ”Tiira” huviloiden laitureihin viedäkseen perheenisät kaupunkiin töihin ja kuljetti heidät iltapäivällä takaisin.
Metsola myytiin vuonna 1921 kaupungille ja siinä toimi lasten vastaanottokoti. Huvilarakennus on ollut olemassa ilmeisesti vielä 1960-luvulla. (Hildén 1993, s. 9, 18-23). Laituri on todennäköisesti ollut käytössä pitkälle 1900-luvulle. Vuoden 1953 maastokartassa laituria ei enää ole olemassa. |