Korppoon kotiseutumuseon alueella rakenteiden jäänteitä, jotka kuuluvat museota vanhemman maankäytön yhteyteen. Merkitty kartta-aineistoon Karta öfver Korpo enstaka Kyrkoherdebols alla ägor i Korpo socken, Wirmo härad och Åbo län. Ägorna affattade åren 1896 och 1902, ägobyten verkstälda samt omkretsråerna utstakade och rörlagda år 1902 af Fredrik Hellsten, Vicelandtmätare.
Rakennuksen perusta museon piha-alueen ja sille johtavan ajotien lounaispuolella, noin 5 m tien ojasta. Rakenteen selkein osa on kookas nelisivuinen tulisijan perusta. Sen koko on noin 2 x 2m ja korkeus 50 cm. Tulisijan perusta on rakennettu halkaisijaltaan 20-70 cm olevista luonnonkivistä, mutta sen päällä on punatiilen paloja. Tulisijan ympärillä on heikommin havaittavissa rakennuksen perusta, joka on noin 25 cm korkea ja kooltaan 3,6 m x 4,0 m. Tulisija sijoittuu huonetilan lounaiskulmaan. Sen länsipuolella on lisäksi mahdollisesti toinen huonetila, johon viittaa 2 x 4 m alalla oleva maantasainen kiveys.
Todennäköinen peltoraunio sijaitsee noin 7 m museoalueen aidasta etelään, parkkipaikan lähellä, aivan museoalueelle johtavan ajotien vieressä, suuren koivun juurella. Röykkiö on maansekainen, muodoltaan tasalakinen, pyöreähkön kolmiomainen ja selvärajainen.
Asuinrakennuksilta pohjoiseen viettävässä rinteessä on kellarin raunio. Sen ulkomitat ovat 4 m x 5,3 m ja seinien korkeus etelässä 80 cm, pohjoisessa 130 cm.
Kaksi rakennusjäännöstä parikymmenen metrin päässä rannasta. Toisen mitat on arviolta 5 x 10 ja toisen 5 x 12 m. Jäännökset ovat lähekkäin toisiaan, joten ovat voineet muodostaa yhteisenkin rakenteen. Itäisemmässä osassa oli n. 2 x 2 metriä kooltaan oleva mahdollinen tulisija, jonka yhteydessä oli tiilimurskaa, kuonaa ja raudanpaloja.
Lisäksi museoalueen asuinrakennusten luoteispuolella on ainakin kaksi kiviriviä, jotka ovat mahdollisesti vanhoja viljelmien rajalinjoja. Pidempi pohjois-etelä –suuntainen kivirivi on noin 15 m ja lyhempi luode-kaakko –suuntainen ainakin 5 m pitkä. Ne muodostavat toisiinsa nähden noin 60 asteen kulman. Kulmassa on noin 2 m x 2m kokoinen ja 90 cm korkea maakivi. Kivirivit muodostuvat yhdessä kerroksessa olevista luonnonpyöreistä, halkaisijaltaan 30-100 cm kivistä. Pidemmän kivirivin keskivaiheilla on yksi kookkaampi pystyyn aseteltu kivi ja noin 5 m sen päästä etelään on useampien maakivien muodostama ryhmä. |