Lappeenranta
kiinteä muinaisjäännös
Hanhijärven mylly	1000026010
Tyyppi:	työ- ja valmistuspaikat     vesimyllyt
Ajoitus:	historiallinen, 1700-luku
Tallennusperuste:	muinaismuistolaki 295/1963
Paikkatietoselite:	Padon itäpää.
Z/m.mpy alin: 57.00
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6764752 I: 567080 YKJ P: 6767591 I: 3567277 ETRS89/WGS84 Lat: 61.01193340° Lon: 28.24076769° ETRS89/WGS84 Lat: 61° 0.7160' Lon: 28° 14.4461' ETRS89/WGS84 Lat: 61° 0' 42.9602" Lon: 28° 14' 26.7637"

Kuvaus

Mikroliitti Oy:n inventoinnissa todetut havainnot: Näkyvin maastossa havaittu jäännös myllytoiminnasta on Piutulantien sillalta muutamia kymmeniä metrejä pohjoiseen, joen länsipuolella metsässä oleva pato. Patoa on jäljellä noin 25–30 m matkalla Rakkolanjoen uoman länsirannasta länteen, luontaisella kumpareikkoisella harjanteella. Pato on ladottu pystyseinäiseksi muuriksi luonnonkivistä, joista suurimmat ovat läpimitaltaan 50–80 cm. Pato on noin 1,5 m leveä, ja sen korkeus on enimmillään noin 80 cm. Korkeus vaihtelee maan pinnan muotojen mukaan siten, että padon laki on vaakasuora. Länsipää on muutaman metrin matkalta hyvin matala, vain kivikerroksen paksuinen. Jäljellä olevan padon osan itäpuolella Rakkolanjoen uomaa on perattu, ja ainakin padon kohdalla sen poikki kulkenutta kallioharjannetta on louhittu. Perkaustyössä uoman länsiranta on jäänyt luonnontilaan, ja siten pato joen länsirannalla on säilynyt aivan louhitun kallion reunaan asti. Joen itärannalle on raivattu rannalle arvatenkin työtilaksi noin 10 m levyinen kivetön kaista. Perkauksessa ja louhinnassa poistetut kivet on kasattu korkeaksi rannan suuntaiseksi valliksi sen itäpuolelle. Idässä valli ulottuu itäpuolella olevan pellon laitaan. Siellä mukana saattaa olla myös pellolta raivattuja kiviä. Perkaustyössä pato on siten hävinnyt joen uoman kohdalta ja sen itäpuolella. Piutulantien sillan eteläpuolella joen uoma haarautuu kahdeksi, ja uomien väliin jää pieni saari (näkyy myös isojakokartassa). Ainakin nykyisellään (ylempänä tapahtuneen perkauksen jälkeen) joessa ainoa kohta, jossa on lyhyellä matkalla myllylle riittävä putouskorkeus, on saaren itäpuolisessa uomassa oleva koskipaikka. Sen yläpuolella saaren itärannalla ja läntisen uoman suulla on joen rannalla 10–15 m matkalla suurista kivistä ladottu muurimainen kivirakenne (suuria kiviä on tosin enimmäkseen vain yhtenä kerroksena). Kivet ovat enimmäkseen luonnonkiviä, mutta muutamat näyttävät lohkotuilta. Yhdessä kivessä havaittiin kaksi porausjälkeä, jotka osoittavat että kiveä on lohkottu porausta apuna käyttäen. Kivirakenne saattaa olla osa myllyrakennuksen perustuksia, mutta muita jälkiä rakennuksesta ei havaittu.

Luonti: 6.3.2015 Viimeisin muutos: 6.3.2015

Tutkimukset

Antti Bilund / Mikroliitti Oy inventointi 2014

Luonti: 6.3.2015 Viimeisin muutos: 6.3.2015

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  Lappeenranta, Keskustaajaman osayleiskaavan eteläisten alueiden 2. ja 3. vaiheen alueiden historiallisen ajan kohteiden muinaisjäännösinventointi 2014; Inventointi; 2014

kopioi linkki tälle sivulle: