Kohde sijaitsee Pyhäjärven lounais-/etelärannalla, Yläneen Uudestakartanosta noin 12 kilometrä luoteeseen.
Puutarhan perusti Yläneen Uudenkartanon Kolvaaseen Turun Akatemian ja Keisarillisen Aleksanterin yliopiston professori C.R. Sahlberg 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla. 1850 Huvituksen puutarha oli saavuttanut lopullisen Sahlbergin aikaisen laajuutensa. Puutarhaan kuuluivat Pieni puutarha, Suuri puutarha, Omenisto ja Kirsikkamäki. Kiviperustaisen hirsiaidan ympäröimä alue oli juuri Omenisto. Aidan korkeus oli 4-5 kyynärää ja se ympäröi Omenistoa joka puolelta. Omeniston kokonaispinta-ala oli noin 7 tynnyrinalaa eli lähes 3.5 ha. Omenistossa oli 1850 n. 760 tavallista omenapuuta ja lisäksi 127 säleikköomenapuuta. Puut oli istutettu kaistoille, joiden välissä kasvoi mm. viljaa, perunoita ja hyötymansikoita. Omeniston eri osia erottivat toistaan säleiköt, jotka toimivat myös säleikköpuiden tukina.
Omenanviljely jäi alueella varsin lyhytaikaiseksi; omenisto tuhoutui pahoin 1800-luvun ankarina talvina. C.R. Sahlbergin kuoleman jälkeen (1860) hänen jälkipolvensa jatkoi Huvituksen puutarhan ylläpitoa, mutta puutarha alkoi rappeutua Sofia Sahlbergin kuoleman jälkeen (1877). Alexandra Smirnoff kirjoittaa Huvituksesta 1893: ”Kaikista ulkomaan lajeista on nykyään jäljellä ainoastaan 8 omenalajia, joista 5 ruotsalaista, 1 wenäläinen ja 2 saksalaista ja kaikki nämä kasvavat pienellä maapalstalla lähellä asuinrakennusta” (ei siis Omenistossa). ”Kun syksyllä 1887 kävin Huvituksessa, seisoa törötti siellä (Omenistossa) vielä muutamia kuihtuvia puunrunkoja ikään kuin haamuina menneiltä ajoilta, puhuen äänetöntä mutta liikuttavaa kieltänsä. Samana syksynä kynnettiin paikka peltomaaksi, joten siellä nykyään tuskin on jälkiäkään tästä suuresta yrityksestä. Kuten jo mainitsin, seisoi asuinrakennusten läheisyydessä 30 nuorempaa puuta.”
Tätä asuinrakennusten viereistä puutarha-aluetta kutsutaan nykyään Yläpuutarhaksi. On kuitenkin suullista tietoa, että Omenistossa olisi vielä 1900-luvun puolella kasvanut jokunen koettelemuksista selvinnyt omenapuu, hyvin mahdollisesti siemenestä kasvatettuja puita, joita puutarhassa myös oli. Omenatarhan rappeutumisen jälkeen Huvituksessa on toiminut alkoholistiparantola, Yläneen tyttökoti ja viimeksi Mannerheimin lastensuojeluliiton Kuntoutus- ja kehittämiskeskus.
Nykyisin omenapuutarhan alue on suhtellisen tasaista metsitettyä metsämaastoa. Koko aluetta kiertävä aitauksen pohja on kuitenkin vielä suurelta osin jäljellä ja näkyvissä. Keväällä 2011 kiviaitaus kartoitettiin. Tarhaa kiertävän kiviaitauksen lisäksi kartoituksessa havaittiin ainakin kaksi poikittaisesti, kutakuinkin itä-länsisuuntaisesti tai loivasti luoteis-kaakkosuuntaisesti kulkevaa kiviriviä, jotka ovat jakaneet alueen ikään kuin kolmeen eri lohkoon. Voisivatko nämä olla edellä mainittujen säleikköjen tukirakenteita? |
takaisin
Koordinaatit