Loviisa
kiinteä muinaisjäännös
Kyrkkulla	1000022463
Tyyppi:	asuinpaikat
Ajoitus:	historiallinen, 1600-luku
Ajoitus:	historiallinen, 1700-luku
Tyyppi:	työ- ja valmistuspaikat     tuulimyllyt
Ajoitus:	historiallinen, 1700-luku
Tyyppi:	löytöpaikat     irtolöytöpaikat
Ajoitus:	rautakautinen, ei määritelty
Tallennusperuste:	muinaismuistolaki 295/1963
Muut nimet:	Qvarnbacka, Kyrckholmen, Kyrckkulla, Mjölnarbacken
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6701454 I: 467622 YKJ P: 6704268 I: 3467779 ETRS89/WGS84 Lat: 60.44803270° Lon: 26.41153677° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 26.8820' Lon: 26° 24.6922' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 26' 52.9177" Lon: 26° 24' 41.5324"

Kuvaus

Kohde sijaitsee Suomenlahteen laskevan Taasianjoen eli Tesjoen (Tessjö å) varressa, vastapäätä Kullan kartanoa, sen koillispuolella kohoavalla Mjölnarbackenin kumpareella. Kukkulan laella kasvaa suurehkoja mäntyjä ja ympäröivät rinteet ovat eteläpuolella avointa ketoa ja niittyä. Pohjoisrinne on puustoinen. Mäen päällä on 1700-luvulla rakennetun tuulimyllyn romahtanut puurunko ja kivirakenteita (ks. tarkemmin alakohde Mylly). Mäen jyrkillä rinteillä on melko vähän jäännöksiä. Alueella on joitakin kuoppia, kiveyksiä ja pieniä kumpareita. Mäen eteläosassa rinteen alla välittömästi jokivarressa on ilmeisesti tarkoituksella tehty tasanne, noin 15 metriä pitkä ja leveydeltään 4 metristä 1 metriin vaihteleva. Tasanne päättyy mäen kaakkoisrinteessä olevaan asuinpaikan pihapiiriin. Mäen loivasti laskevassa itä- ja kaakkoisrinteessä on runsasti erilaisia asutusjäännöksiä (ks. alakohde Asuinpaikka). Näihin lukeutuu erilaisia kuoppia, kumpuja ja rakennuksen perustuksia. Paikalla nyt oleva torpparakennus on viimeistään 1800-luvulta ja se on pystytetty rinteessä olevan suurehkon terassin päälle. Suunnilleen samalla paikalla on ollut rakennus jo 1600-luvulla. Kyrkkullan/Mjölnabackenin mäen koillispuolella on pienemmän mäen muodostama kokonaisuus, josta on löydetty metallinetsimellä rautakautisiksi tulkittuja esinelöytöjä (ks. enemmän alakohde Soljenneulan löytöpaikka). Paikannimi Kyrkkulla on kiinnostava, mutta sitä ei voida yksiselitteisesti liittää kirkolliseen tai seurakunnalliseen toimintaan. Paikalla on myös maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi nimeltä Mjölnarbackenin keto, jossa kasvaa tähkätädyke. Se on kasvilajina liitetty keskiaikaisten munkkien käyttämiin tukikohtiin.

Luonti: 15.7.2013 Viimeisin muutos: 28.6.2021

Alakohteet

Soljenneulan löytöpaikka

Tyyppi: löytöpaikat

Ajoitus: esihistoriallinen

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6701535 I: 467657

Kuvaus: Arvio soljenneulan löytöpaikasta Kansalaisen karttapaikan perusteella. Alue muodostaa laajahkon metsäisen kokonaisuuden, jossa on pieni korkeahko kumpare ja sen länsipuolella matalampi alavampi alue. Tien varressa on yksi suurempi siirtolohkare. Pieni kumpare on rikkoutunut korkeimmalta kohdaltaan tien rakentamisen yhteydessä. Tie on ilmeisesti tehty vuosina 2013–2014. Tien kohdalla pienen kumpareen tienovilla on ollut paikka, josta on löydetty metallinilmaisimen avulla rautakautisiksi arvioitu pronssinen hevosenkenkäsoljen neula ja rautainen veitsi 2010-luvun alussa. Löytöpaikka on sittemmin tasattu tien teossa ja se on samalla tuhoutunut. Kumpareen itälaidan T-kairanäytteessä on todettu tarkastuksen 2021 yhteydessä multavahkoa nokipitoista maata kivisemmän maa-aineksen päällä. Vanhempien peruskarttojen mukaan löytöpaikan tienovilla on 5 m mpy korkuinen mäenkumpare. Rautakaudella löytöpaikan kumpare näyttääkin muodostaneen hyvin pienen ja matalan saarekkeen Tesjokeen. On siten mahdollista, että löydöt ovat olleet löytöhetkellä primaarissa paikassaan, joko tietoisesti paikalle laitettuna tai sitten paikalla käyneeltä tai oleskelleelta pudonneena. Ei ole kuitenkaan poissuljettua, etteikö kyseessä voisi olla myös sekundaarinen paikka, eli löydöt ovat kulkeutuneet paikalle historiallisen ihmistoiminnan vaikutuksesta esimerkiksi muualta löydettyinä ja sittemmin paikalle tuotuina. Kumpareen länsiosan muodostaa laajahko ylävämmän maan ympäröimä syvänne, jonka itäreunassa havaittiin jonkinlaista maansekaista terassimaista kiveystä, kooltaan noin 1,5 m x 0,7 m T-kairan näytteen mukaan maa oli jonkin verran nokista. Alueen läntisimmässä osassa on halkaisijaltaan noin 3,5 m ja syvyydeltään noin 1,4 m kuoppa. 1800-luvun pitäjänkartalla samalla alueella on pistemerkintä, joka saattaisi ilmaista jonkinlaisen rakennuksen tai rakennelman paikkaa, mutta kartta ei ole tarkka. Kyseessä voi olla rakennuksen perustuskuoppa tai suurehkon katetun kellarin paikka. Alueen pohjoisimmassa osassa on välittömästi tien länsipuolella maansekainen kivikasa, halkaisijaltaan noin 2,4 m ja korkeudeltaan noin 70 cm. Tämä röykkiö vaikuttaa nuorelta, ehkä tien teossa syntyneeltä.

Luonti: 2.9.2016 Viimeisin muutos: 25.5.2021

Mylly

Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat, tuulimyllyt

Ajoitus: historiallinen, 1700-luku

Ajoitus: historiallinen, 1800-luku

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6701483 I: 467594

Kuvaus: Kyrkkullan mäen laella sijaitseva vuonna 1786 rakennetun tuulimyllyn jäännös.Romahtaneiden puurakenteiden lisäksi paikalla on suuria myllyn tukiin ja perustuksiin liittyviä kivirakenteita myllyn neljällä sivulla. Mäen laki näyttää tasatulta. Tämä tasaus on voitu tehdä tuulimyllyn rakennusvaiheessa, mutta se voi olla vanhempikin. Myllyn jäännöksien ympärillä on kaaressa iältään jokseenkin saman ikäisiä mäntyjä, jotka vaikuttavat istutetun paikalle tarkoituksella kaaren muotoon. Mylly vaikuttaa näkyvän Senaatin kartastolla ja vuoden 1928 kartalla. Senaatin kartastolla myllystä luoteeseen näkyvästä rakennuksesta mäen rinteessä ei tehty maastotarkastuksessa vuonna 2021 havaintoja.

Luonti: 25.5.2021 Viimeisin muutos: 25.5.2021

Asuinpaikka

Tyyppi: asuinpaikat, yksinäistalot

Ajoitus: historiallinen, 1600-luku

Ajoitus: historiallinen, 1800-luku

Ajoitus: historiallinen, 1900-luku

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6701435 I: 467630

Kuvaus: Kyrkkullan mäen kaakkois- ja itäosa muodostuu loivasti laskevasta rinteestä, jolla on runsaasti ihmisasutukseen liittyviä jäännöksiä. Paikalla on edelleenkin vanha puinen torpparakennus. Torppa on rakennettu selkeälle ja suurehkolle maastoon tasatulle koillinen-lounas-suuntaiselle terassille. Nykyinen torpparakennus on ilmeisesti ainakin vuoden 1928 kartalla näkyvä rakennus muotonsa perusteella ja ilmeisesti kyseessä on myllärin torppa. Torppa olisi voitu rakentaa jo myllyn rakennusaikaan 1700-luvulla, mutta kartoilla se näkyy 1800-luvun puolella. Paikalla oleva terassi on kooltaan huomattavasti suurempi, kuin torpparakennus. On mahdollista, että alue on terassoitu jo 1600-luvulla rakennusta varten. Torpan länsipuolella rinteessä on rakennuksen kiviperustus, jonka luoteiskulmassa on suuri tulisijakumpare. Perustus on noin 4 x 5 metriä ja tulisija halkaisijaltaan noin 1,5 m. Tulisijassa on tummempaa likaisenpunaista tiiltä, kuin torpan perustuksen vierustalla, ja runsasnokista maata. Osa tulisijasta vaikuttaa jäävän paikalla kasvan tammen juurakon alle. Rakennuksen perustuksen linjaa on pohjoisosassa muutettu ja se kulkee osittain tulisijan yli. Muutos vaikuttaa liittyvän siihen, että perustuksesta on muodostettu torpan pihaan puutarharakenne. Tulisijassa havaittiin tarkastuksessa yksi lasin kappale ja yksi pala punasavikeramiikkaa, jossa oli punervan lasituksen jäänteitä. Lisäksi oli paljon tiilimurskaa ja -paloja. Tulisijasta pohjoiseen on suurehko kuopanne ison maakiven vieressä, halkaisijaltaan noin 3–4 m ja syvyydeltään 0,6 m. Kuopan reunassa on iso maakivi. Mahdollisesti kyse on jonkinlaisesta säilytyskuopan jäännöksestä. Asuinpaikkaan liityvät muut röykkiö-, kumpu- ja kuoppahavainnot on kuvattu tarkemmin vuoden 2021 tarkastuskertomuksessa paikkatietoineen.

Luonti: 25.5.2021 Viimeisin muutos: 25.5.2021

Tutkimukset

Sirkka-Liisa Seppälä tarkastus 2004

Huomautuksia: Kohde on tarkastettu ilmeisesti vuonna 2004 tai 2005. Raportointi on Suomen ympäristö -sarjan julkaisussa nro. 1 (2006) sivuilla 83-84. Linkki raporttiin: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38774/SY_1_2006.pdf?sequence=3

Luonti: 2.9.2016 Viimeisin muutos: 2.9.2016

Päivi Maaranen arkistotutkimus 2016

Huomautuksia: Raportti ssiältää kohteen tiedot laajemmin kuin rekisterissä on kuvattu.

Luonti: 2.9.2016 Viimeisin muutos: 9.4.2020

Veli-Pekka Suhonen, Andreas Koivisto ja Päivi Maaranen tarkastus 2016

Huomautuksia: Raportointi: ks. seuranta

Luonti: 9.4.2020

Päivi Maaranen ja Riikka Mustonen tarkastus 2021

Huomautuksia: Tarkastus 12.5.2021, raportti 28.5.2021, Museoviraston sähköisessä arkistossa Salamassa MV/195/05.04.01.00/2021.

Luonti: 25.5.2021 Viimeisin muutos: 31.5.2021

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Muinaiskalupäiväkirja - arkeologiset kokoelmat  KM39005:1-2 Soljen neula, veitsen terä Kyrkkulla

kopioi linkki tälle sivulle: