Uusikaupunki
kiinteä muinaisjäännös
Männäisten ruukki	1000018296
Tyyppi:	teollisuuskohteet     rautaruukit
Ajoitus:	historiallinen
Paikkatieto- selite:	Arvioitu peruskartalta
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6755552 I: 203716 YKJ P: 6758388 I: 3203767 ETRS89/WGS84 Lat: 60.82440821° Lon: 21.54769013° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 49.4645' Lon: 21° 32.8614' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 49' 27.8696" Lon: 21° 32' 51.6845"

Kuvaus

Männäisten (Pyrrin) ruukki sijaitsee Sirppujoen varrella. Männäisten yhtenäinen ja tiivis ruukinalue kuvastaa Ruotsin vallan aikaista raudanjalostuksen historiaa 1700- ja 1800-luvun vaihteessa. Männäisissä on säilynyt raudantuotantoon liittyviä, harvinaisia tuotanto rakennuksia kuten poikkeuksellisen suurikokoinen hiilihuone sekä harmaakivestä rakennettu kalkkivarasto. Kauppias ja ruukinpatruuna Samuel Hjerpe sai tilapäisen privilegion kosken rannalle perustettavaan masuuniin 1741. Hjerpe myi ruukin ruotsalaiselle poliitikolle ja liikemiehelle Anders Backmanssonille. Masuunin rakentaminen aloitettiin vuonna 1744. Varsinaisesti ruukin toiminta alkoi 1749, jolloin Nordencrantz myös sai lopullisen luvan masuuniin. Nordencrantz sai 1751 hallitukselta luvan ostaa kaikki Männäisten ruukin ympäristössä vapaina olevat kruununtilat, joita oli Kalannin puolella 48 ja Laitilassa 41, ja turvasi näin ruukin hiilensaannin. Ruukki toimi ruotsalaisen malmin varassa. Ruukin kukoistuskausi alkoi, kun sen omistajaksi tuli 1785 ruotsalainen maaherra Samuel af Ugglas, joka omisti Tukholman läänissä Johannisforsin ja Forsmarkin ruukit. Ruukin takkirauta kuljetettiin taottavaksi Tukholman läänissä sijaitsevaan Forsmarkin ruukkiin. Männäisten masuuni, rakennukset ja pato uusittiin 1780-luvun lopulla ja Laitilan puolelle rakennettiin Ugglas-fästin nimellä tunnettu patolaitos 1787-1788. Haudon koskeen rakennettiin 1790 kankivasarapaja ja kirkon ja ruukin välille suora rautakuonalla pinnoitettu puistotie. Ruukin työväenasunnot sijaitsivat pääasiassa ruukinalueen itäpuolella. Ruukilla oli oma lastauspaikka Sirppujoen suulla. Jokea oli kuljetuksia varten perattu ja liikenteen helpottamiseksi mainitaan rakennetun viisi "patoa". Ruukin toiminta päättyi 1815. Tämän jälkeen Männäisistä kehittyi merkittävä maatila, jonka mylly ja saha hyödynsivät edelleen kosken vesivoimaa. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Tarkkaa alueen laajuutta ei ole arvioitu. On mahdollista että paikalla on säilynyt ruukin varhaisvaiheisiin liittyviä rakenteita.

Luonti: 22.2.2011 Viimeisin muutos: 22.2.2011

Tutkimukset

Hans-Peter Schultz & Jaana Itäpalo inventointi 2017

Huomautuksia: Schultz, Hans-Peter & Itäpalo, Jaana 2017. Kalannin alueen osayleiskaavan arkeologinen inventointi. Osa 2. kohde 73 s. 82.

Luonti: 9.8.2017

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / rakennettu ympäristö  Männäisten ruukin ent. hiilihuone, Kalanti. Tarkastus 9.4.1991 Tarkastus 1991

kopioi linkki tälle sivulle: