| Huomautuksia: Pyhäjärvi Marjoniemi: Rantakaavan muutoalueen tarkastus 29.6.2010
Marjoniemen Puturinlahden eteläpuolella sijaitsevan pienen Hyötylänlammen länsipuolella, lammen ja järven välissä, on matala kivikkoinen, sekametsää kasvava kumpare, jonka laen etelärinteeltä tavattiin muutamia historiallisen ajan jäännöksiä. Mäen eteläpuolella on maastossa selvästi erottuva vanha, vähitellen umpeen kasvava pelto. Pellon koilliskulmalla oli kaatuneen lautarakenteisen ladon jäännökset.
Pellon pohjoispuolella tavattiin noin 4 x 4 metriä olevan multapenkkaisen rakennuksen jäännökset. Jokseenkin pääilmansuuntien mukaisen rakennuksen luoteiskulmassa oli matalana sammalen peittämä kumpuna erottuva kiuaskiveys, jonka ala on noin 1,5-2 x 1,5-2 metriä ja korkeus noin 40–50 cm. Kyseessä on selvästi ns. tupasija eli suhteellisen iäkkään asuinrakennuksen jäännös.
Tupasijan lähellä on kellarikuopaksi tulkittu maakuoppa (kellari 1), jonka ala on noin 2,5 x 3-3,5 metriä ja syvyys runsas metri. Kuopan reunoilla on ja ympärillä on kookkaita kiviä. Mäenrintuuksen alla idässä on vanhaa umpeenkasvanutta peltoa.
Edellisistä kauempana länsiluoteessa lähellä mökkitietä on näitä nuoremmalta vaikuttanut vallien ympäröimä kellari, jonka ala on noin 2,5 x 3 metriä ja syvyys noin metrin. Kellarin eteläseinällä oli noin metrin levyinen oviaukko.
Kankaan pohjoisreunalla tavattiin vähäisiä kivenoton jälkiä.
Tupasija ja sen viereinen kellari on mahdollista tulkita vanhan, ehkä useamman sadan vuoden ikäisen talonpoikaisen asutuksen jäännöksiksi. Hiidenniemen kylän Marjoniemi(Marjaniemi) nro 20 mainitaan uudistilana 1754 (Eero Matinolli (toim.) 1969, Suur-Pyhäjoen historia, s. 727). Tupasijan liittyminen Marjaniemen talon historiaan on epävarmaa, sillä kyseinen muinaisjäännöstyyppi vaikuttaa yleensä 1700-lukua vanhemmalta, ainakin pohjoisemmilla alueilla.
Kohde tarkastettu 29.6.2010 |