Sastamala
kiinteä muinaisjäännös
Haapaniemen yksinäistalo	1000017621
Tyyppi:	asuinpaikat     kylänpaikat
Ajoitus:	historiallinen, ei määritelty
Tyyppi:	asuinpaikat     kartanot
Ajoitus:	historiallinen, ei määritelty
Tallennusperuste:	muinaismuistolaki 295/1963
Muut nimet:	Haapaniemi yksittäistalo, Haapaniemi (Hapaniemi)
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6811644 I: 291208 YKJ P: 6814502 I: 3291294 ETRS89/WGS84 Lat: 61.38245300° Lon: 23.09090825° ETRS89/WGS84 Lat: 61° 22.9472' Lon: 23° 5.4545' ETRS89/WGS84 Lat: 61° 22' 56.8308" Lon: 23° 5' 27.2697"

Kuvaus

Haapaniemen kylä on syntynyt myöhäiskeskiajalla. Kylässä oli vuoden 1540 maakirjan mukaan yhdeksän taloa, mutta jo vuonna 1571 talojen määrä oli vähentynyt seitsemään. Kylässä riehui voimakas tulipalo vuonna 1575 eivätkä jäljellä olevat kylän talot toipuneet tästä katastrofista, vaikka niille myönnettiinkin yksi verovapaa vuosi. Talojen köyhtymisen ja vaikean jälleenrakennusurakan edessä taloja autioitui ja niitä yhdistettiin. 1580-luvulla Sipi Antinpoika Jysiä yhdisti jäljelle jääneet talot yhdeksi tilaksi ja Haapaniemestä tuli niin sanottu yksinäistila. Haapaniemestä tuli myös ratsutila tuolloin. Sipi Antinpojan kuoleman jälkeen ratsupalvelusta jatkoivat hänen jälkeläisensä varsin ansiokkaasti ja perimysten jälkeen Haapaniemellä oli lopulta sama omistaja kuin Rautajoen kartanolla, Akseli Martinpoika ja hänen vaimonsa Beata Sipintytär. Akseli Martinpojalle myönnettiin onnistuneiden sotatoimenpiteiden johdosta säterioikeus muun muassa Haapaniemeen vuonna 1619. Haapaniemi ei kuitenkaan ollut säterinä pitkään, sillä Akseli Martinpoika kuoli jo vuonna 1621 ja säterioikeus myönnettiin hänen leskelleen vain tämän kuolemaan saakka. Beata kuoli vuonna 1666, jolloin peruuntuivat oikeus läänityksiin ja säterikartanosta tuli tavallinen ratsutila. Haapaniemi periytyi tuolloin Akseli Martinpojan veljenpojalle Abrahan Jaakonpoika Vesselille. Tila säilyi ratsutilana vuoteen 1886 saakka. Karttaselvityksen perusteella vuoden 1730 tiluskartan perusteella määritetty talonpaikka vaikutti luotettavalta. Maastotarkastuksessa tältä alueelta löydettiin joitain tarkemmin tulkitsematta jääneitä kivi- ja maarakenteita ja koekuopista tuli runsaasti sellaista löytömateriaalia, joka tukee asuinpaikan sijaintia tällä kohden. Peltoalue on ollut aktiivisessa viljelyssä 1970-luvulle saakka. Kiinteä muinaisjäännös sijaitsee osin pelto- ja osin metsäalueella. Kentällä inventointialue tarkastettiin silmämääräisesti, lisäksi peltoalueella tehtiin pintapoimintaa. Kartta-analyysin perusteella määritellylle historialliselle talonpaikalla kaivettiin kaksi koekuoppaa.

Luonti: 30.12.2010 Viimeisin muutos: 23.4.2021

Tutkimukset

Hanna-Leena Salminen inventointi 2009

Luonti: 30.12.2010

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset hankkeet  Haapaniemen yksinäistalon ranta-asemakaavan muutosalueen arkeologinen inventointi 2009, Inventointi 2009 Hanna-Leena Salminen

kopioi linkki tälle sivulle: