Muhos
poistettu kiinteä muinaisjäännös (ei rauhoitettu)
Repokangas	1000016452
Tyyppi:	taide, muistomerkit     hakkaukset
Ajoitus:	historiallinen, ei määritelty
Tallennusperuste:	muu informaatioarvo
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 7187429 I: 460118 YKJ P: 7190438 I: 3460273 ETRS89/WGS84 Lat: 64.80896554° Lon: 26.16023896° ETRS89/WGS84 Lat: 64° 48.5379' Lon: 26° 9.6143' ETRS89/WGS84 Lat: 64° 48' 32.2759" Lon: 26° 9' 36.8603"

Kuvaus

Struven ketjun piste, joka on ollut merkintä kivessä. Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu tuhoutuneen soranotossa. Struve käytti pisteestä nimeä Repo-kangas, nykyiseltä maastonimeltään piste on Repokangas. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittauk-seksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä.

Luonti: 12.7.2010

Tutkimukset

Anders Donner ja Alfred Petrelius inventointi 1889

Huomautuksia: Uppsökandet af den Rysk - Skandinaviska granmätningen inom Finland belägna triangelpunkter. Fennia I no. 4. Helsinki.

Luonti: 12.7.2010

Alfred Petrelius inventointi 1890

Huomautuksia: Uppsökandet af den Rysk - Skandinaviska granmätningen inom Finland belägna triangelpunkter. Fennia III no. 12. Helsinki.

Luonti: 12.7.2010

Pekka Tätilä inventointi 2009

Huomautuksia: Pisteiden inventointi maailmanperintökohteita valittaessa ja ketjun hoitotöiden yhteydessä, Maanmittauslaitoksen julkaisemattomat työaineistot 2002-2009.

Luonti: 12.7.2010

Timo Jussila ja Timo Sepänmaa inventointi 2021

Huomautuksia: Muhos-Utajärvi Pahkavaara-Utanen-Pyhäselän sähköas. välisen 400 kV voimajohtolinjan ark. inventointi, Inventointi 2021

Luonti: 28.11.2024 Viimeisin muutos: 28.11.2024

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

VirastoVahva asianhallintajärjestelmä  MV/25265/2023 UTAJÄRVI, MUHOS, Pahkavaara-Utanen-Pyhäselän sähköasema välisen 400 kV voimajohtolinjan käytävän arkeologinen inventointi 2021. Tutkimusraportti   Arkeologiset hankkeet  Muhos-Utajärvi Pahkavaara-Utanen-Pyhäselän sähköas. välisen 400 kV voimajohtolinjan ark. inventointi, Inventointi 2021 Timo Jussila ja Timo Sepänmaa

kopioi linkki tälle sivulle: