Struven ketjun piste, joka on merkintä kahdessa kivessä. Inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan kunnossa. Struve käytti pisteestä nimeä Wesa-mäki, nykyiseltä maastonimeltään piste on Pohjoismäki. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta.
Vuoden 2013 inventoinnissa havaittiin kolme pientä kuoppaa heti mäen laella kulkevan traktoriuran pohjoispuolella. Kahden kuopan välillä on matala ja laakea maakivi, n. 70 x 100 cm, joka oli sammaleen peitossa. Kiven itäkärjestä poistettiin hieman sammalta ja sillä kohden havaittiin kiveen porattu muutaman sentin syvyinen reikä. Lähellä on useita sammalpeitteisiä matalia ja korkeampiakin maakiviä, joista sammalta ei poistettu. Toisen merkintäkiven paikka jäi siis todentamatta.
Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittauk-seksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella.
Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa.
Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä. |
takaisin
Koordinaatit
Vesanto Pohjoismäki, tuulipuiston muinaisjäännösinventointi; Inventointi; 2013