Tuusula
kiinteä muinaisjäännös
Kellokoski Klockfors	1000014715
Tyyppi:	asuinpaikat     kartanot
Ajoitus:	historiallinen
Paikkatieto- selite:	gps
Z/m.mpy alin: 52.50
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6711542 I: 396215 YKJ P: 6714360 I: 3396343 ETRS89/WGS84 Lat: 60.52651845° Lon: 25.10900719° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 31.5911' Lon: 25° 6.5404' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 31' 35.4664" Lon: 25° 6' 32.4259"

Kuvaus

Kohde sijaitsee Kellokosken Savikulman pientaloalueella. Paikalla on säilynyt paikoin myös peltoa, mutta alueelle on suunnitteilla uusia pientaloja. Savikulman pohjois- ja itäpuolella virtaa Keravanjoki ja etelä- ja lounaispuolella virtaa joen pieni haarauma, Juslininoja. Alue muodostaa niemekkeen joen haaraumaan ja sen jokirinteet nousevat melko jyrkästi muodostaen melko tasaisen laajan terassin. Aluetta on luultavasti tasoitettu 1900-luvun alkupuolella, jolloin Savikulma palstoitettiin 15 palstaan (Kellokosken kyläkirja: 176). Myöhemmin tontteja on pilkottu vielä lisää. Paikalta löytyi kahden rivitalotontin väliin jäävältä peltokaistaleelta vuoden 2009 inventoinnissa runsaasti kivisavi- ja punasavikeramiikkaa, fajanssia, pullo- ja tasolasia sekä liitupiipunpaloja ja rautakuonaa. Lisäksi pellossa näkyi runsaasti tiilimurskaa. Löydöt ovat tyypillistä 1700-luvun asuinpaikkoihin liittyvää esineistöä. Kellokosken kartanon tiedetään sijainneen alkuun ruukin eteläpuolella ja Kuninkaan kartastoon on kartano (Kellonkoski gård) vielä merkitty Savikulman alueelle (Alanen ja Kepsu 1989: 133). Kartassa paikalla näkyy useampia rakennuksia. Klockforsin kartano sai alkunsa vuonna 1767 kun kenraali August Ehrensvärd osti Anders de Brucen ja Anders Ramsayn Kellokoskella sijaitsevat tilat. Rälssitilat oli perustettu Kellokoskelle vain muutamia vuosia aikaisemmin kahden 1600-luvulla autioituneen tilan etsintöjen jälkeen. Autiotilat olivat kuuluneet Järvenpään kylään ja tiedot niiden sijainneista olivat kadonneet 1700-luvun puoliväliin mentäessä. Tilat siirtyivät 1750-luvulla de Brucen ja Ramsayn omistukseen ja koska tiloja ei löytynyt, alettiin de Brucen viljelysmaita etsiä Järvenpään ja Tuomalan kylien yhteismetsistä. Paras viljelykelpoinen maa löytyi Kellokosken vierestä, jossa sijaitsi tuolloin Järvenpään mylly sekä Kyrölän vanha torpanpaikka. Paikan edullisuuteen vaikuttivat sekä vesistön läheisyys että maantien kulkeminen alueen poikki. Järvenpääläiset eivät olleet kuitenkaan halukkaita luovuttamaan maata Kellokosken seudulta, koska siellä oli hyvät laidunmaat, mutta De Bruce sai viranomaisten luvan tilan perustamiseen vuonna 1758. Ramsayn tilalle katsottiin myös paikka samalta seudulta. (Nieminen 1995: 4; Peltovuori 1975: 45–46.) August Ehrensvärdin jälkeen Kellokosken tilan omistajat vaihtuivat nopeasti, kunnes omistajaksi tuli vuonna 1767 Erik Olander. Omistusriitojen vuoksi Kellokoskella ei ollut tuolloin kuin muutama torppa, mutta vuoteen 1775 mennessä kartanon tärkeimmät rakennukset oli saatu rakennettua ja samana vuonna voitiin aloittaa myös Kellokosken sahan toiminta. Myöhemmin, omistajavaihdosten myötä Kellokoskelle perustettiin vuonna 1795 rautatehdas ja kartanon nimi muuttui Marieforsiksi. (Peltovuori 1975: 46–48.)

Luonti: 11.11.2009 Viimeisin muutos: 12.12.2017

Tutkimukset

Katja Vuoristo inventointi 2009

Luonti: 11.11.2009

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset hankkeet  Tuusula, Inventointi 2009 Katja Vuoristo   Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  Tuusulan historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi 4.-15.5.09; Inventointi; 2009

kopioi linkki tälle sivulle: