Tampere
muu kulttuuriperintökohde
Pispalan tukkitie 1	1000014088
Tyyppi:	teollisuuskohteet     uittolaitteet
Ajoitus:	historiallinen, ei määritelty
Tallennusperuste:	kulttuurihistoriallinen merkitys
Muut nimet:	Punainen tukkitie, Rosenlewin tukkitie.
Z/m.mpy alin: 112.00 Z/m.mpy ylin: 113.00
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6823560 I: 324673 YKJ P: 6826423 I: 3324773 ETRS89/WGS84 Lat: 61.50579514° Lon: 23.70485833° ETRS89/WGS84 Lat: 61° 30.3477' Lon: 23° 42.2915' ETRS89/WGS84 Lat: 61° 30' 20.8625" Lon: 23° 42' 17.4900"

Kuvaus

Näsijärven ja Pyhäjärven välillä kohoava Pispalanharju haittasi pitkään tukkipuun uittamista Tampereen pohjoispuolelta kohti etelää. Vuosien 1863–64 aikana Porin Höyrysaha (Isonsannan saha) rakensi harjun yli kuljetuksen helpottamiseksi tukkitien, jota pitkin puutavara voitiin helposti siirtää Näsijärvestä Pyhäjärvelle. Vuonna 1866 tukkitie siirtyi Rosenlewin omistukseen ja tietä nimitettiin ”Rosenlewin tukkitieksi”. Myöhempi nimitys ”Punainen tukkitie” johtui punamullalla maalatuista rakenteista.Tukkitietä pitkin kuljetettiin 1920-luvulle asti tukkeja Näsijärvestä Pispalan kannaksen yli Pyhäjärveen. Vuonna 2018 Punaisen tukkitien linjausta tutkittiin arkistomateriaalin (ilmakuvien, karttojen, sanomalehtiartikkelien ja muiden asiakirjojen) avulla ja maastokäynnillä. Maastossa tukkitien linjauksella havaittiin rakenteita Pyhäjärven rannan tuntumassa. Maisemallisesti . parhaiten säilyneellä osuudella Mäkikadun ja Tahmelan viertotien välillä, jossa osa linjauksesta kulkee puistikon ja kevyen liikenteen väylän kohdalla. saattaa myös mahdollisesti olla kävelytien tai puiston alla säilyneenä tukkitiehen kuuluneita paalunsijoja tai muita maanalaisia rakenteita. Historiallisten kuvausten perusteella tukkitiehen saattaa liittyä myös vedenalaisia rakenteita erityisesti Näsijärven puolella. Tukkitien linjauksen yläpäässä on jäljellä 7 m x 5 m x 1m kokoinen m-kirjainen muotoinen betonirakenne (perustus), joka sijaitsee harjun loivalla etelärinteellä, 200 m Näsijärven rannasta, talon nro 59 luoteispuolella, vanhan tielinjan reunalla.

Luonti: 25.5.2009 Viimeisin muutos: 7.5.2019

Alakohteet

betonipylväät

Tyyppi: teollisuuskohteet, uittolaitteet

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6823272 I: 324557

Kuvaus: Pyhäjärven rannassa tarkastettiin tukkitiehen liittyvät betonirakenteet (kuvat 14–17). Rantaa lähinnä olevan ulkorakennuksen eteläpuolella on jäljellä neljä betonipilaria, joiden päässä on rautatappi. Ulkorakennus on pystytetty ainakin kahden samanlaisen tolpan päälle. Ulkorakennuksen pohjoispuolella on vielä vähintään kaksi samanlaista tolppaa. Useampia ei voitu havaita kasvillisuuden sekä pihaan varastoidun tavaran vuoksi.

Luonti: 3.5.2019 Viimeisin muutos: 7.5.2019

tukkitie

Tyyppi: teollisuuskohteet, uittolaitteet

Ajoitus: historiallinen, 1800-luku

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6823463 I: 324636

Kuvaus: Osan tukkitien uomasta on jo aikaisemmissa selvityksissä todettu erottuvan nykymaisemassa hyvin, sillä osa linjasta on säilynyt rakentamattomana. Parhaiten tämä linjaus erottuu Mäkikadun ja Tahmelan viertotien välillä, jossa osa linjauksesta kulkee puistikon ja kevyen liikenteen väylän kohdalla. Tällä kohdalla saattaa myös mahdollisesti olla kävelytien tai puiston alla säilyneenä tukkitiehen kuuluneita paalunsijoja tai muita maanalaisia rakenteita

Luonti: 3.5.2019

Tutkimukset

Vadim Adel/Pirkanmaan maakuntamuseo inventointi 2008

Huomautuksia: Tampere Ylä- ja Ala-Pispalan sekä Tahmelan arkeologinen inventointi s. 34

Luonti: 25.5.2009 Viimeisin muutos: 3.5.2019

Kalle Luoto inventointi 2009

Huomautuksia: Tampereen Santalahden arkeologisessa inventoinnissa 2009 tutkittiin erityisesti Pispalan tukkiteiden, myös ns. Punaisen tukkitien, pohjoispuolista linjausta

Luonti: 3.5.2019

Ulla Moilanen inventointi 2018

Huomautuksia: Punaisen tukkitien linjausta tutkittiin arkistomateriaalin (ilmakuvien, karttojen, sanomalehtiartikkelien ja muiden asiakirjojen) avulla ja maastokäynnillä. Maastossa tukkitien linjauksella havaittiin rakenteita ainoastaan Pyhäjärven rannan tuntumassa. Näitä ehdotetaan muuksi kulttuuriperintökohteeksi rajauksella, joka on esitetty kuvassa 18 (kohdekuvaus liitteessä 1). Erityistä huomiota kehotetaan kiinnittämään myös kuvassa 20 esitettyyn alueeseen, joka on linjauksen maisemallisesti parhaiten säilynyt osuus. Lisäksi tällä alueella saattaa olla säilyneenä maanalaisia rakenteita, esim. paalunsijoja. Historiallisten kuvausten perusteella tukkitiehen saattaa liittyä myös vedenalaisia rakenteita erityisesti Näsijärven puolella. Tukkitien betonirakenteiden iästä ei inventoinnissa saatu varmuutta, sillä rakenteista ja myöhemmistä korjauksista ei löytynyt mainintoja kirjallisista lähteistä. Betonirakenteita tiedetään tehdyn jo 1800-luvun puolivälissä pienessä mittakaavassa ja lähinnä tuontibetonista. Laajamittaisempi käyttö alkoi kuitenkin vasta 1900-luvun alussa. Lisäaineistoa tukkitien varhaisvaiheista saattaisi löytyä Rosenlew-yhtiön arkistoaineistosta, jota säilytetään Elinkeinoelämän keskusarkistossa Mikkelissä. Yhtiön pääkonttori oli ilmeisesti Porissa, jossa toimii nykyään Rosenlew-museo. Myös siellä saattaisi olla lisämateriaalia tukkitien historian selvittämiseen. Näihin arkistoihin ei tämän tutkimuksen yhteydessä ollut aikaa tutustua.

Luonti: 3.5.2019

Liitetiedostot

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
	Adoptoijien hoitoraportti 2019

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

VirastoVahva asianhallintajärjestelmä  MV/270/05.04.01.00/2019 TAMPERE, Pispalan punainen tukkitie. Arkeologinen inventointi ja arkistoselvitys 2018. Tutkimusraportti.   Arkeologiset hankkeet  Ylä- ja Ala-Pispala sekä Tahmela, Inventointi 2008 Vadim Adel

kopioi linkki tälle sivulle: