Kulttuuriympäristön palveluikkuna

siirry kartalle	omat tiedot
på svenska


	ARKEOLOGISET KOHTEET

	kiinteä muinaisjäännös
	mahdollinen muinaisjäännös
	muu kulttuuriperintökohde
	havaintokohde
	löytöpaikka
	luonnonmuodostuma
	poistettu kiinteä muinais- jäännös (ei rauhoitettu)
	muu kohde

	kunta



	vanha kunta


	maakunta


	tyyppi

	tyypin tarkenne


	ajoitus


	vedenalainen kohde


	kohdenimi


	kohdetunnus






	kohteet maakunnittain
	kohteet vastuumuseoittain
	kohteet ELY-keskuksittain


Siuntio
kiinteä muinaisjäännös
Tupala Hyttiskogen	1000013988

Tyyppi:	työ- ja valmistuspaikat raudanvalmistuspaikat
Ajoitus:	historiallinen, 1500-luku
Z/m.mpy alin: 59.00
takaisin

Koordinaatit

Kuvaus

Suitian kartanon omistanut ritari Erik Fleming (+ 1548) aloitti ensimmäisenä Suomessa varhaisteollisen raudantuotannon 1530-luvulla. Rautamalmia on ilmeisesti louhittu Lohjan Ojamossa ja mahdollisesti myös Siuntion Tupalassa. Vuonna 1545 Raaseporin linnaan ostettiin rautaa Erik Flemingin vasarapajalta. Yli sata vuotta myöhemmin eli vuonna 1662 kerrottiin, että Suitian takamaihin kuuluneen Tupalan ensimmäiset asukkaat olisivat olleet vasaraseppiä. Tätä myöhäistä muistitietoa varmempia ovat 1560-1580-luvuilta säilyneet maininnat Tupalassa asuneesta Sigfred Kolaresta eli Sigfred hiilenpolttajasta. Raudantuotannon voidaan arvioida ajoittuvan noin 1530-1570-luvulle. Vanhoissa kartoissa on säilynyt raudantuotantoon viittaavia paikannimiä kuten Hyttiskogen ja Hyttiängen. Asiakirjatiedot raudantuotannosta ovat kuitenkin hyvin vähäisiä.

Tupalan maiden halki Hyttiskogenin läpi idästä länteen virtaavassa pienessä purossa on joukko koskipaikkoja. Alue on sekametsää, jonka länsiosa on nykyisin hakkuuaukeana. Alavirran koskessa on yhä näkyvissä vesivoimaa hyödyntäneiden tuotantolaitosten jäänteitä kuten mahdollisia kivijalkoja ja kanavointeja. Paikalla on runsaasti masuunikuonan kaltaista kuonaa ja mahdollisesti myös pajakuonaa sekä kalkkikiven ja rautamalmin kappaleita. Puron eteläpuolella ylärinteessä on ison hiilivaraston ja malmikasan jäänteet. Puron eteläpuolella on pengerretty metsäautotie, joka on osittain tuhonnut tuotantolaitosten jäänteitä.

Puron pohjoispuolella nousevassa rinteessä on suppilomainen maavalli ja sen pohjoispuolella pitkänomainen kumpare. Molemmista löytyy runsaasti palanutta savea, tiilenpalasia ja kalkkikiveä. Paikalla on todennäköisesti kalkkiuunin raunio ja mahdollisesti myös tiilenpolttoon liittyviä jäänteitä. Kalkkiuunista noin 25 m koilliseen on hiilimiilun tai hiilivaraston pohja. Hyttiskogenin kallioissa on rautamalmia. Sen louhimisen kannattavuutta on selvitetty vielä 1900-luvun jälkipuolella.

Kyseessä on valtakunnallisesti merkittävä teollisuushistoriallinen muinaisjäännös, Suomen varhaisin masuuni siihen liittyvine muine tuotantolaitoksineen. Hyttiskogenin raudantuotantopaikka on osa laajempaa kokonaisuutta. Tupalasta 3 km etelään sijaitsee Erik Flemingin asumakartano Suitia, jonka kivisen päärakennuksen runko on 1540-luvulta. Tupalan ohella Flemingillä on ollut raudantuotantoa 10 km lännempänä Lohjan Ojamossa sekä noin 3 km idempänä Kvarnbyssä. Tupalan ja Kvarnbyn yhdistää tieura, joka on merkitty jo 1700-luvun karttoihin.

Luonti: 6.4.2009 Viimeisin muutos: 24.3.2015

Tutkimukset

näytä/piilota linkit muihin aineistoihin

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

kopioi linkki tälle sivulle:

kysy tai anna palautetta tämän kohteen tiedoista

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

ARKEOLOGISET KOHTEET

Tupala Hyttiskogen