Vaasa
kiinteä muinaisjäännös
Höstvesi	1000013412
Tyyppi:	asuinpaikat
Ajoitus:	ajoittamaton, ei määritelty
Tallennusperuste:	muinaismuistolaki 295/1963
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 7005958 I: 235873 YKJ P: 7008895 I: 3235938 ETRS89/WGS84 Lat: 63.08616505° Lon: 21.76579265° ETRS89/WGS84 Lat: 63° 5.1699' Lon: 21° 45.9476' ETRS89/WGS84 Lat: 63° 5' 10.1942" Lon: 21° 45' 56.8536"

Kuvaus

Vuonna 2005 näyttivät kotiseutututkijat vaasalainen Runar Nieminen ja koivulahtelainen Alf Svedlin Vaasan Höstvedellä Pilvilammen ja Skomakarträsketin välillä sijaitsevan mäen, jolla sijaitsi kivirakenteita. Lähialueella on sijainnut myös Kihlman -niminen torppa, joka on Niemisen mukaan tuhoutunut palossa 1900-luvun puolella ennen 2. maailmansotaa ilmeisesti 1930-luvulla. Höstvedentieltä kulkee pohjoiseen Rörvikstået, jolta lähtee itään kohti Pilvilampea huoltotie. Huoltotieltä erkanee vielä pohjoiseen metsätie, joka kulkee Pilvilammen eteläpään länsipuolelle. Tien päässä erkanee itään kohti Pilvilampea kivin reunustettu (pohjustettu?) mäelle nouseva tienpätkä. Mäelle noustessa on oikealla avokalliota, jolla on ehkä sijainnut mylly sillä perusteella, että paikalla on porraskivi ja akselikolo näkyy kalliossa. Tiestä vasemmalle on rinteessä rakennuksen perusta ja ilmeisesti sen rinteen puoleisesta matalammasta nurkasta irronneessa kivessä on vuosiluku 1604. Kivi on nyt maassa perustan vieressä. Myös pihamaalla olevassa kivipaadessa on roomalaisia numeroita sekä aakkosia (V5 _VIII S . o? J.). Edetessä mäen yli itään maasto laskeutuu ja paikalla on kaksi suurta suorakaiteista kiviperustusta (YKJ x=7008924 ja y=3235954), joissa toisessa on havaittavissa kiilaamalla lohkottua kiveä. Kohteelle saavuttaessa on metsätien varrella nähtävissä pari pientä aukeaa (YKJ x=7008784 ja y=3235911) ja pientä kivikasaa, jotka voivat olla viljelyn tai karjanpidon jäänteitä. Mäen länsipuolella alkaa välittömästi Skomakarträsket, joka on nyt ojitettua kosteikkoa. Karjan laiduntamisen kannalta alue on ollut oivallinen. Suorakaiteiset kiviperustukset voivat olla juuri karjasuojia. Talonpoikainen kivien lohkominen oli käytössä vielä pitkälle 1900-luvulle, joten jäänteiden aikahaarukka voi olla 1600-luvulta 1900-luvulle. Kiviperustojen koko ja sijainti eivät viittaa tavalliseen maalaistaloon.

Luonti: 21.1.2009 Viimeisin muutos: 24.5.2021

Tutkimukset

Pentti Risla & Kaj Höglund tarkastus 2005

Huomautuksia: Pohjanmaan museon tarkastuskertomus PMA 0901.

Luonti: 21.1.2009

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset kohteet muinaisjäännösrekisterissä  Pilvilampi 1000021389, taide, muistomerkit   Arkeologiset hankkeet  Höstvesi, Koekaivaus 2015   Muinaiskalupäiväkirja - arkeologiset kokoelmat  KM40033:1-4 Kaksieläiminen pyöreä kupurasolki, kaksieläimisen pyöreän kupurasoljen katkelma Höstvesi    KM40034:1 Rannerengas Höstvesi    KM40785:1-6 Palanutta luuta, rautanaula Höstvesi

kopioi linkki tälle sivulle: