Pello
kiinteä muinaisjäännös
Kaaraneksen masuuni	1000011796
Tyyppi:	teollisuuskohteet     masuunit
Ajoitus:	historiallinen, 1800-luku
Muut nimet:	Kaaranes 5, Kaaraneskosken masuuni
Paikkatieto- selite:	Masuunin jäännösten koordinaatit
Z/m.mpy alin: 91.80 Z/m.mpy ylin: 95.00
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 7394359 I: 386495 YKJ P: 7397451 I: 3386621 ETRS89/WGS84 Lat: 66.64695398° Lon: 24.43339197° ETRS89/WGS84 Lat: 66° 38.8172' Lon: 24° 26.0035' ETRS89/WGS84 Lat: 66° 38' 49.0343" Lon: 24° 26' 0.2111"

Kuvaus

Kaaraneksen (tunnetaan myös nimillä Kaaraneskosken tai Kaaranneskosken) masuuni sijaitsee Pellon kirkosta noin 26 kilometriä kaakkoon Miekojärven itäpuolella, Miekojärven ja Vähä Vietojärven välisessä kanavassa, voimalasta noin 350 metriä itään. Masuuni (7,5 x 7,5 metriä)on muurattu laattakivistä ja noin 4 metriä. Kaaraneksen masuuni rakennettiin Pajalan Köngäsen ruukin (1649–1879) tarpeisiin. Oikeudet masuunin rakentamiseen sai alun perin ruukinpatruuna Erik Christiernin, joka osti Kaaraneksen tilan 1795 ja myi sen 1803–1804 masuunin rakentaneelle Olof Ekströmille. Masuunia oli 1790-luvulla suunniteltu nykyisen voimalaitoksen kohdalle, mutta 1795 tulvan jälkeen sen paikka päätettiin siirtää. Lohilahdesta Miekojärveen suunniteltiin 1801 myös kanavaa, jonka varteen masuuni olisi rakennettu. Hanke ei kuitenkaan toteutunut, vaan masuuni rakennettiin 1804–1805 ylemmäksi koskikapeikkoon. Masuunin aika jäi lyhyeksi, sillä laattakivistä muurattu uuni hajosi 1806 ja toiminta jouduttiin lopettamaan taantuman ja sotien takia jo 1807. Toimintaa ei olisi voitu jatkaa enää 1809 jälkeen. Kaaraneksen kankaalla on useita uunin aikaisia jäännöksiä, esimerkiksi rakennuksen pohjia ja hiilimiiluja. Masuunin aikaisena on pidetty esimerkiksi Kaaraneskosken eteläpuolisella kankaalla, masuunista noin 200 metriä etelälounaaseen ja Kallijärven talosta 15 m luoteeseen sijaitsevaa rakennuksenpohjaaja kellaria (Kaaranes 3, muinaisjäännöstunnus 854010026). Miiluissa on tuotettu raudanpelkistyksessä ja pajoissa tarvittavaa puuhiiltä. Monien miilujen tiedetään palaneen kokonaan tuhkaksi kesällä 1806, jolloin masuunikin hajosi. Masuunin aikaiseen vaiheeseen kuuluvat olennaisena osana myös lähiseutujen malmin ottopaikat, prosessiin liittyvät hiilimiilut ja potaskanvalmistuspaikat. Kokonaisuuteen liittyy myös rautaharkkojen kuljetusreitti 1804–1805 Kaaraneksesta Turtolaan. Kirjallisuudessa ja paikallisessa perimätiedossa reitti tunnetaan nimellä Kalttitie tai Malmitie. Kalttitien ja Kaaraneksen masuunin varhaisvaiheita 2005–2008 kartoittaneen paikallishistoriallisen työryhmän selvityksen mukaan reitti on kulkenut Miekojärven Vaarasaaren kautta Pieskänjupukan pohjoispuolelta Yliselle Alposjärvelle ja siitä edelleen Paamajärven pohjoispuolelta Potkuvaaran kautta Turtolan Piippolaan, josta harkot on toimitettu edelleen Svansteinin ruukkiin. Rautaharkkoja kuljetettiin poroilla ja reitin varrelta tunnetaan useita levähdyspaikkoja.

Luonti: 13.6.2008 Viimeisin muutos: 3.2.2012

Tutkimukset

Museovirasto tarkastus 1947

Huomautuksia: Kertomus ei ole ainakaan arkeologisen osaston arkistossa.

Luonti: 13.6.2008 Viimeisin muutos: 16.6.2008

Aarni Erä-Esko tarkastus 1957

Luonti: 13.6.2008

Markku Korteniemi inventointi 1984

Huomautuksia: Kaaranes 5

Luonti: 13.6.2008 Viimeisin muutos: 27.10.2011

Teemu Mökkönen tarkastus 2020

Huomautuksia: Kohde tarkastettiin VARK-hankkeessa 24.8.2020. Koska kohde on patoaltaan veden saartama, kohdetta tarkkailtiin ja kuvattiin rannalta käsin. Kaukaa katsottuna kohde vaikuttaa olevan entisellään.

Luonti: 21.9.2020

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset kohteet muinaisjäännösrekisterissä  Kaaraneksen hiilimiilut 1000041576, työ- ja valmistuspaikat

kopioi linkki tälle sivulle: