Kulttuuriympäristön palveluikkuna


	ARKEOLOGISET KOHTEET

	kiinteä muinaisjäännös
	mahdollinen muinaisjäännös
	muu kulttuuriperintökohde
	havaintokohde
	löytöpaikka
	luonnonmuodostuma
	poistettu kiinteä muinais- jäännös (ei rauhoitettu)
	muu kohde

	kunta



	vanha kunta


	maakunta


	tyyppi

	tyypin tarkenne


	ajoitus


	vedenalainen kohde


	kohdenimi


	kohdetunnus


	valtakunnallisesti merkittävä arkeologinen kohde VARK





	kohteet maakunnittain
	kohteet vastuumuseoittain
	kohteet ELY-keskuksittain


Pello
kiinteä muinaisjäännös
Kaaraneksen masuuni	1000011796


Tyyppi:	teollisuuskohteet masuunit
Ajoitus:	historiallinen, 1800-luku

Tallennusperuste:	muinaismuistolaki 295/1963
Muut nimet:	Kaaranes 5, Kaaraneskosken masuuni
Paikkatietoselite:	Masuunin jäännösten koordinaatit
Z/m.mpy alin: 91.80 Z/m.mpy ylin: 95.00
takaisin

Koordinaatit

Kuvaus

Kaaraneksen (tunnetaan myös nimillä Kaaraneskosken tai Kaaranneskosken) masuuni sijaitsee Pellon kirkosta noin 26 kilometriä kaakkoon Miekojärven itäpuolella, Miekojärven ja Vähä Vietojärven välisessä kanavassa, voimalasta noin 350 metriä itään. Masuuni (7,5 x 7,5 metriä)on muurattu laattakivistä ja noin 4 metriä.

Kaaraneksen masuuni rakennettiin Pajalan Köngäsen ruukin (1649–1879) tarpeisiin. Oikeudet masuunin rakentamiseen sai alun perin ruukinpatruuna Erik Christiernin, joka osti Kaaraneksen tilan 1795 ja myi sen 1803–1804 masuunin rakentaneelle Olof Ekströmille. Masuunia oli 1790-luvulla suunniteltu nykyisen voimalaitoksen kohdalle, mutta 1795 tulvan jälkeen sen paikka päätettiin siirtää. Lohilahdesta Miekojärveen suunniteltiin 1801 myös kanavaa, jonka varteen masuuni olisi rakennettu. Hanke ei kuitenkaan toteutunut, vaan masuuni rakennettiin 1804–1805 ylemmäksi koskikapeikkoon. Masuunin aika jäi lyhyeksi, sillä laattakivistä muurattu uuni hajosi 1806 ja toiminta jouduttiin lopettamaan taantuman ja sotien takia jo 1807. Toimintaa ei olisi voitu jatkaa enää 1809 jälkeen.

Kaaraneksen kankaalla on useita uunin aikaisia jäännöksiä, esimerkiksi rakennuksen pohjia ja hiilimiiluja. Masuunin aikaisena on pidetty esimerkiksi Kaaraneskosken eteläpuolisella kankaalla, masuunista noin 200 metriä etelälounaaseen ja Kallijärven talosta 15 m luoteeseen sijaitsevaa rakennuksenpohjaaja kellaria (Kaaranes 3, muinaisjäännöstunnus 854010026). Miiluissa on tuotettu raudanpelkistyksessä ja pajoissa tarvittavaa puuhiiltä. Monien miilujen tiedetään palaneen kokonaan tuhkaksi kesällä 1806, jolloin masuunikin hajosi.

Masuunin aikaiseen vaiheeseen kuuluvat olennaisena osana myös lähiseutujen malmin ottopaikat, prosessiin liittyvät hiilimiilut ja potaskanvalmistuspaikat. Kokonaisuuteen liittyy myös rautaharkkojen kuljetusreitti 1804–1805 Kaaraneksesta Turtolaan. Kirjallisuudessa ja paikallisessa perimätiedossa reitti tunnetaan nimellä Kalttitie tai Malmitie. Kalttitien ja Kaaraneksen masuunin varhaisvaiheita 2005–2008 kartoittaneen paikallishistoriallisen työryhmän selvityksen mukaan reitti on kulkenut Miekojärven Vaarasaaren kautta Pieskänjupukan pohjoispuolelta Yliselle Alposjärvelle ja siitä edelleen Paamajärven pohjoispuolelta Potkuvaaran kautta Turtolan Piippolaan, josta harkot on toimitettu edelleen Svansteinin ruukkiin. Rautaharkkoja kuljetettiin poroilla ja reitin varrelta tunnetaan useita levähdyspaikkoja.

Luonti: 13.6.2008 Viimeisin muutos: 3.2.2012

Tutkimukset

näytä/piilota linkit muihin aineistoihin

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

kopioi linkki tälle sivulle:

kysy tai anna palautetta tämän kohteen tiedoista

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

ARKEOLOGISET KOHTEET

Kaaraneksen masuuni