1600-luvulle ajoittuva Kårbölen säterin eli Malminkartanon paikka ja mahdollisesti osa keskiaikaista Kårbölen kylää sijaitsee Soittajanpuiston länsiosassa, Kartanonkaaren koillislaidalla. Malminkartanon tonttimaa on säilynyt käytössä nykyaikaan saakka ja 1734 valmistunut päärakennus on edelleen pystyssä. Tontin itäosassa on 1940-luvulla rakennettu asuntola ja omenatarha. Tontilla on ollut useampia muitakin rakennuksia, mutta ne on purettu 1900-luvulla.
Malminkartanon perustana oli yksitoista Kårbölen tilaa, joista kuusi oli autioitunut 1620-luvulla ja kaikki tilat lahjoitettiin ilmeisesti vuonna 1634 hovijunkkari Jörgen Bönhardille. Malminkartano on mahdollisesti rakennettu vanhalle keskiaikaiselle Kårbölen kylätontille. Ingemagnus i Karebola esiintyy historiallisissa lähteissä jo vuonna 1417. Kylännimi saattaa sisältää muinaisruotsalaisen henkilönimen Kare. Vuonna 1540 Kårbölessä oli kahdeksan talonpoikaa (Tomas Nilsson, Hans Jönsson, Nils Jönsson, Clemet Larsson, Jöns Olsson, Lasse Nilsson, Staffan Tomasson, Anders Olsson), jotka maksoivat yhteensä 2 ½ täysveroa, Rökisbyssä kolme talonpoikaa (Lasse Matsson, Michel Ingesson, Nils Jopsson), jotka maksoivat yhteensä 2 täysveroa ja Nybyssä neljä talonpoikaa (Nils Jönsson, Tomas Jönsson, Clemet Larsson, Lasse Olsson), jotka maksoivat yhteensä puolikkaan veron. Vuosien 1547 ja 1553 maakirjojen mukaan Nils Jönsson ja Clemet Larsson olivat Kårbölen ulkokylänmiehiä, jotka tuolloin asuivat Nybyssä ja olivat ilmeisesti muuttaneet sinne Kårbölestä. Rökisby ja Nyby yhdistettiin vuoteen 1556 mennessä Kårböleen, jossa oli tuolloin kaksitoista, yhteensä 5 ¼ täysveroa maksavaa talonpoikaa. Näistä kuusi oli samoja, jotka asuivat Kårbölessä ja Nybyssä vuonna 1553 ja sitä ennen. Taloluku pysyi näillä tietämin 1600-luvun alkupuolelle saakka, jolloin kylän veroluku oli 5.
Kårbölen vanhimmat kartat ovat vuosilta 1695 ja 1699. Kylässä oli tuolloin kolme tonttimaata: Gammelby, Husbacka ja puustelli, joka sijaitsi samalla paikalla kuin myöhempi Malminkartano.
Kårbölen säteritilan muinaisjäännösalueella on yhden ison, kivirampillisen, kaksiosaisen rakennuksen betoninen kivijalka, joka näkyy 1900-luvun ilmakuvissa, sekä pienempi, betoninen rakennuksen perustus ilmeisesti 1900-luvun alkupuolelta sekä moderni kaivo alueen lounaisosassa. Alueen viereen jää vielä kolmas rakennuksen perustus. Vuoden 2024 inventoinnin aikaan kasvillisuus oli hyvin runsasta ja alueella on tehty runsaasti maastonmuokkausta, minkä takia vanhempien rakenteiden paikantaminen on haastavaa. Maan alla saattaa kuitenkin olla säilynyt vanhoja rakenteita ja kulttuurikerroksia. Säterin paikan länsipuolella on hyvin säilynyt, autioitunut kylätontti (Kårböle). |
takaisin
Koordinaatit
Historialliset kylätontit, Inventointi 2011 V.-P. Suhonen & Janne Heinonen