Kulttuuriympäristön palveluikkuna

siirry kartalle	omat tiedot
på svenska


	ARKEOLOGISET KOHTEET

	kiinteä muinaisjäännös
	mahdollinen muinaisjäännös
	muu kulttuuriperintökohde
	havaintokohde
	löytöpaikka
	luonnonmuodostuma
	poistettu kiinteä muinais- jäännös (ei rauhoitettu)
	muu kohde

	kunta



	vanha kunta


	maakunta


	tyyppi

	tyypin tarkenne


	ajoitus


	vedenalainen kohde


	kohdenimi


	kohdetunnus


	valtakunnallisesti merkittävä arkeologinen kohde VARK





	kohteet maakunnittain
	kohteet vastuumuseoittain
	kohteet ELY-keskuksittain


Sipoo
muu kulttuuriperintökohde
Hertsby (Herrala), Björns, Påvals, Källpetas, Vävars	1000010828


Tyyppi:	asuinpaikat kylänpaikat
Ajoitus:	historiallinen, ei määritelty

Tallennusperuste:	kulttuurihistoriallinen merkitys

takaisin

Koordinaatit

Kuvaus

Eräässä 30.9.1442 päivätyssä asiakirjassa mainitaan ”Nisse J Herræsby” (Nyberg 1931, s. 338). Lisäksi vuonna 1501 mainittu Anders Fileploth on saattanut olla kotoisin kylän Filplåts-nimisestä talosta (FMU 4926). Hertsbyssä oli vuonna 1543 tilat Filplåts, Källpetas, Påvals, Tallbåskis ja Vävars. Suuri osa kylän tiloista kärsi 1600-luvulla pitkäaikaisesta autioitumisesta. Vävars jaettiin ennen vuotta 1556. Uudistila autioitui 1600-luvun alussa ja asetettiin yhteiskäyttöön Påvalsin kanssa. 1550-luvulla kylässä oli myös Björns- ja Simons-nimiset tilat. Björns oli autiona useita kertoja 1500- ja 1600-luvuilla, mm. vuodesta 1665 1690-luvun alkuun saakka. Källpetas autioitui vuonna 1603 ja pysyi autiona koko vuosisadan lukuun ottamatta keskivaiheen kymmenvuotisperiodia. Simons oli 1600-luvulla autiona pitkiä ajanjaksoja. Påvals autioitui vuonna 1624, mutta oli vuosisadan lopulla luultavasti asuttu ja käytössä ainakin ajoittain. Tila alkoi maksaa veroa uudelleen 1680-luvun lopulla. Filplåts autioitui vuoden 1655 tienoilla, mutta oli vuodesta 1663 lähtien Henrik Bertilssonin käytössä. Hän kuitenkin jätti tilan pian vuoden 1669 jälkeen ja paikalle muutti uusi talonpoika vasta 1690-luvun lopulla.

Hertsbyssä oli 1600-luvun lopulla kuusi tilaa jakaantuneena kolmelle erilliselle tonttimaalle: 1) Björns, Påvals, Källpetas, Vävars; 2) Tallbåskis ja 3) Simons. Fillplåtsin tontti on merkitty 1700-luvun puolivälin kartoille.

Tonttimaa on edelleen käytössä. Vanha kylämiljöö on kuitenkin hajoamassa ja paikka pikkuhiljaa omakotitaloistumassa. Toisaalta alue on yhä ulkoasultaan ryhmäkylämäinen ja vanhojen pihapiirien jäännöksiä on havaittavissa siellä täällä. Alueella on sekä kevyt- että raskasrakenteisia taloja. Pääpaino on kuitenkin jälkimmäisissä. Rakentamatonta on lähinnä pihoilla ja laidoilla. Lisäksi muutama tontin osa on tyhjänä; keskellä on ”romualue” ja pohjoisessa palaneen rakennuksen jäännös.

Tontin länsireunalla on Samuel Broteruksen kartalle merkityn peltokäytävän kohdalla tie.

Tontin eteläpuolella on pellon toisella puolella topografialtaan vanhaksi tontiksi sopiva alue. Paikalla on omakotitaloja.

Kylätontilla tehtiin uudisrakentamisen vuoksi koekaivaus 2017, jolloin hankkeen vaikutusalue kartoitettiin ja alueelle kaivettiin koekuoppia. Tutkimuksessa todettiin, että paikalla on neljä rakennusjäännöstä, joista kolme ajoittunee 1900-luvulle ja yksi on mahdollisesti jonkin verran vanhempi. Alueelle tehdyistä koekuopista ei löytynyt viitteitä säilyneestä muinaisjäännöksestä.

Luonti: 5.3.2008 Viimeisin muutos: 12.1.2018

Alakohteet

Rakennusjäännös R1

Tyyppi: asuinpaikat, talonpohjat

Ajoitus: historiallinen, 1700-luku

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6695901 I: 406036

Kuvaus: Rakennusjäännös sijaitsee pienen kallionyppylän päällä ja erottuu noin 3 x 3 m laajana ja noin 0,3 m korkeana kiviperustukena. Rakenne on pitkälti sammaleen ja turpeen peittämä. Rakenteen kivet ovat pääosin luonnonkiviä, joskin joukossa on myös lohkokiviä. Rakenteen keskelle kaivettiin yksi 0,5 x 0,5 m kokoinen koekuoppa (nro 3), josta kävi ilmi, että turpeen alla oli 3 cm paksu kerros ruokamultaa. Mullan alla oli 2 cm paksu kerros puhdasta vaaleanruskeaa hiekkaa, jonka alta paljastui luonninkivistä ladottu kiveys. Kivien välissä oli kuopan pohjaan saakka harmaanruskeaa ja mullansekaista hiekkaa, josta löytyi yksi rautanaula. Kiveystä ei purettu eikä kuoppaa kaivettu syvemmälle kuin 15 cm. Lisäksi tehtiin pieni lapiopisto rakenteen juurelle. Lapiopistosta kävi ilmi että paikalla on noin 10 cm paksu multakerros, jonka alla oli 15 cm paksu kerros puhdasta ruskeanharmaata hiekkaa, johon rakenteen perustuskivet ovat upotettuja. Hiekan alta paljastui kallio. Kyseessä lienee pienehkön rakennuksen perustus tai mahdollisesti puretun uunirakenteen pohja. Sen ikää ei tutkimuksissa saatu selvitettyä. Lähiympäristössä on historiallisen kartta-aineiston mukaan ainakin 1700-luvun keskivaiheella ollut talousrakennuksia ja on mahdollista, että kyseinen perustus olisi näiltä ajoilta.

Luonti: 17.10.2017 Viimeisin muutos: 17.10.2017

Rakennusjäännös R2

Tyyppi: asuinpaikat, talonpohjat

Ajoitus: historiallinen, 1900-luku

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6695895 I: 406024

Kuvaus: Rakennusjäännös on L-muotoinen, 16 m pitkä ja 5-9,5 m leveä. Rakennusjäännöksen kaakkoisosassa on kookkaista luonnon- ja lohkokivistä rakennettu kivijalka, jonka päälle on valettu betonilattia. Jäännöksen luoteisosassa varsinaisia perustusrakenteita ei pystytty havaitsemaan, mutta alue erottuu selvästi kasvillisuuden vuoksi. On näin mahdollista että tämä osa jäännöksestä ei ole osa varsinaista rakennusta, vaan paikalla on saattanut olla esimerkiksi tunkio tms. Tälle alueelle tehtiin yksi 0,5 x 0,5 m kokoinen koekuoppa (nro 11), josta kävi ilmi että turpeen alla oli 15 cm paksu kerros soransekaista ruokamultaa. Turpeen alla oli luontainen harmaa savi. Koekuoppa oli löydötön. Historiallisen kartta-aineiston sekä betonilattian perusteella rakennus ajoittuu 1900-luvulle.

Luonti: 17.10.2017

Rakennusjäännös R3

Tyyppi: asuinpaikat, talonpohjat

Ajoitus: historiallinen, 1900-luku

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6695883 I: 406016

Kuvaus: Rakennusjäännös erottuu 5 x 7 m laajana ja melko epämääräisenä turpeen peittämänä matalana kohoumana. Ehjää kivijalkaa ei enää ole havaittavissa, mutta kohouman lähiympäristössä makaa maan pinnalla useita kookkaita irtokiviä, jotka saattavat olla peräisin rakennuksen kivijalasta. Paikalla ollut rakennus vaikuttaa näin perusteellisesti purettu ja sen perustus on todennäköisesti koneellisesti hajotettu ja tasoitettu. Rakennusjäännös ajoittuu historiallisen kartta-aineiston perusteella melko varmasti 1900-luvulle.

Luonti: 17.10.2017

Rakennusjäännös R4

Tyyppi: asuinpaikat, talonpohjat

Ajoitus: historiallinen, 1900-luku

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6695896 I: 406008

Kuvaus: Rakennusjäännöksestä erottuu maan pinnalla enää vain ympäröivästä maastosta hieman koholla oleva nurkka. Paikalla ollut rakennus vaikuttaa näin perusteellisesti purettu ja sen perustus on todennäköisesti koneellisesti hajotettu ja tasoitettu. Jäännös kuuluu todennäköisesti samaan rakennusjäännökseen kuin R3 ja ajoittuu näin historiallisen kartta-aineiston perusteella melko varmasti 1900-luvulle.

Luonti: 17.10.2017

Tutkimukset

näytä/piilota linkit muihin aineistoihin

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

kopioi linkki tälle sivulle:

kysy tai anna palautetta tämän kohteen tiedoista

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

ARKEOLOGISET KOHTEET

Hertsby (Herrala), Björns, Påvals, Källpetas, Vävars