Kokkola
mahdollinen muinaisjäännös
Topparbacken 2	1000010024
Tyyppi:	kivirakenteet     kiviaidat
Ajoitus:	historiallinen, ei määritelty
Tallennusperuste:	muu informaatioarvo
Paikkatietoselite:	kiviaita 2
Z/m.mpy alin: 22.50
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 7080731 I: 312021 YKJ P: 7083698 I: 3312116 ETRS89/WGS84 Lat: 63.80341100° Lon: 23.18187024° ETRS89/WGS84 Lat: 63° 48.2047' Lon: 23° 10.9122' ETRS89/WGS84 Lat: 63° 48' 12.2796" Lon: 23° 10' 54.7329"

Kuvaus

Kohde sijaitsee noin 4,6 km Kokkolan keskustasta kaakkoon, Jyväskyläntien no 13 ja Sokojan tien välisellä alueella. Topparbacken on pohjois-eteläsuuntainen ja noin kilometrin pituinen moreenimäki. Kohde sijaitsee Topparbackenin eteläosan korkeimmalla kohdalla välittömästi voimalinjan eteläpuolella. Maasto on alueella kivikkoista ja korkeimmalla kohdalla on rakkaa. Alueella on kaksi kiviaitaa välittömästi sähkövoimalinjan eteläpuolella. Aitojen eteläpuolella on rakkakivikkoa. Itä-länsisuuntaiset aidat sijaitsevat vierekkäin. Ne ovat noin 30 m pitkiä ja koottu keskimäärin 0,5 m halkaisijoiltaan olevista kivistä, myös isoja, noin 1-1,5 m halkaisijoiltaan olevia kiviä on käytetty rakentamiseen. Aitojen välissä on noin 3-4 metriä leveä tasaisempi alue, mistä kiviä on ilmeisesti otettu aitojen rakentamiseen. Tällä alueella kasvaa tiheästi nuorta puustoa. Kivien pinnalla on vanha jäkäläkasvusto. Lisäksi alueella on kuoppa, joka sijaitsee välittömästi mäen halki kulkevan rajalinjan eteläpuolella ja kaavan suunnittelualueen rajan tuntumassa. Kuoppa on noin 4,5 x 2 metrin ja 1 metrin syvyinen. Se on itä-länsisuuntainen ja kapenee länsipäähänsä. Pohja-ala on muodoltaan kolmiomainen. Kuopasta on nostettu kiviä sen eteläpuolelle. Topparbackenin alueeseen liittyy tarinoita, joiden mukaan paikalla olisi Suomen sodan aikaisia puolustusrakennelmia. K. H. Renlundin museon lausunnossa 1996 Topparbacken mainitaan mahdollisena keskiaikaisena piilopaikkana. Inventoinnissa ei löydetty kirjallisuudesta tai maastosta edellisiin viittaavaa. Pintakasvillisuuden perusteella kohteen rakenteet eivät ole syntyneet aivan lähihistoriassa. Vuoden 2014 inventoinnin mukaan kohde sijaitsee suunnitellun voimalinjan alle, se saattaa vaurioitua rakennusvaiheessa.

Luonti: 10.1.2008 Viimeisin muutos: 7.5.2015

Tutkimukset

Jaana Itäpalo inventointi 2007

Huomautuksia: Kantakaupungin yleiskaavan suunnittelualue 2030. Arkeologisten kohteiden inventointi. Kohde 17. K. H. Renlundin museo.

Luonti: 10.1.2008

Juha-Matti Vuorinen inventointi 1997

Huomautuksia: Kokkola -Kälviä. VT 8 Kokkolan ohitustien linjausvaihtoehtojen arkeologinen inventointi 2.-13.6.1997. Arkeologian osasto 190/30.6.1997.

Luonti: 10.1.2008

Jaana Itäpalo ja Hans-Peter Schulz/Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu inventointi 2014

Huomautuksia: Kokkola - Kannus - Toholampi - Lestijärvi - Sievi - Nivala 2014. Voimajohtolinjausten arkeologinen inventointi s. 26

Luonti: 7.5.2015

Timo Jussila ja Timo Sepänmaa, Mikroliitti Oy inventointi 2013

Huomautuksia: Jussila & Sepänmaa, Siikajoki-Kokkola voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013.

Luonti: 11.10.2019

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset hankkeet  Kokkola, Inventointi 2007 Jaana Itäpalo   Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  Kokkolan kaupunki - Kantakaupungin yleiskaava 2030. Arkeologisten kohteiden inventointi; Inventointi; 2007    Siikajoki - Kokkola voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2013; Inventointi; 2013

kopioi linkki tälle sivulle: