Kohde, myöhäiskivikautinen-pronssikautinen asuinpaikka, sijaitsee Hangaskankaan itälaidalla, n. 100 m lounaaseen Oulu-Kajaani -valtatiestä. Paikalla on jyrkähkö, itään viettävä rinne, jonka pohjois- ja eteläpuolella on laajoja hiekanottoalueita. Maaperältään hiekkaiselle Hangaskankaalle on kerrostunut useita eri rantavaiheiden törmiä sekä tuulen kasaamia dyynejä. Alue on ollut varhaismetallikaudella suurehko saari Oulujoen suistossa.
Muinaisjäännösryhmä koostuu kolmesta asuinpaikasta ja kahdesta kuopasta. Aluetta on tutkittu koekaivauksin. Tiedot kohteen muinaisjäännöksistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. Pohjoisimmalla, erillisellä kuoritulla osalla asuinpaikkaa (asuinpaikka 3) vanhan hiekkakuopan laidassa, jossa tarkastuksissa 2000 ja 2001 oli todettu aiemmin tehtyä koekuopitusta enemmän merkkejä asuinpaikasta, todettiin 2010 kulttuurikerrokseltaan käytännössä tuhoutuneeksi, vaikka joitakin kvartsilöytöjä sekä palaneita kiviä havaittiin. Muiden alueiden todettiin olevan samassa kunnossa, kuin ne ovat olleet tehtyjen koekaivausten jäljiltä.
Tulevan maa-ainesoton takia tehtiin vuonna 2012 tehtiin pääosin aiemmissa koetutkimuksissa todetuilla alueilla kaikkiaan yli 530 m2 laajuiset kaivaukset. Ne käsittivät 11 erillistä kaivausaluetta, kuusi koeojaa sekä 26 koekuoppaa. Ajoitustulosten mukaan eri maastoterasseille sijoittuva muinaisjäännös ajoittuu noin 2200-600 eKr.
Kiinteinä rakenteina tutkittiin kaksi likamaakuoppaa pronssikaudelta, tulisijakiveys, kaksi suurta keittokuoppaa sekä mm. pronssihelmen sisältänyt mahdollinen punamultahauta ennen havaitsemattomalla läntisellä yläalueella 6. Myös aiemmin käytännössä tuhoutuneeksi todetulla pohjoisella alueella 3 tehtiin tutkimuksia, joissa paljastui löytöjä, muttei juuri kulttuurikerrosta.
Löytöinä saatiin pääasiassa keramiikkaa, kvartsiaineistoa sekä palanutta luuta, vähäisessä määrin kivilaji- ja piiaineistoa, kaikkiaan lähes 15000 yksikköä. Paikan myöhäisemmästä varhaismetallikautisesta/pronssikautisesta vaihetta osoittavat ST-keramiikka, kuparihelmi sekä pronssin valannan sulatusupokkaat.
Vuonna 2014 tutkittiin vielä asuinpaikka-alue 6 kokonaisuudessaan (127 m2). Alueen melko paksu kulttuurikerros todettiin muinaisen tulvahiekkakerroksen peittämäksi ja liesikiveysten jäännökset mahdollisesti rantavoimien hajottamiksi. Vuonna 2012 todettua punamultaläikkää ei voitu vahvistaa hautarakenteeksi. Suurin osa löydöistä oli palanutta luuta. Muu aineisto koostui pääosin huonolaatuisesta kvartsista ja liuskeesta.
2014 tutkimusten jälkeen tilalle Kahi I sijoittuva pääosa muinaisjäännöstä vapautettiin riittävien tutkimusten jälkeen maa-aineksen otolle. Asuinpaikan todettiin kuitenkin 2012 tutkimuksissa jatkuvan naapuritilalle, etelän suuntaan. |
takaisin
Koordinaatit
Hangaskangas E, Kaivaus 2002 Aki Rossi
