Paltamo
kiinteä muinaisjäännös
Hotellinkoski	1000005544
Tyyppi:	teollisuuskohteet     rautaruukit
Ajoitus:	historiallinen, ei määritelty
Tallennusperuste:	muinaismuistolaki 295/1963
Z/m.mpy alin: 130.00
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 7141370 I: 525398 YKJ P: 7144360 I: 3525579 ETRS89/WGS84 Lat: 64.39709382° Lon: 27.52675000° ETRS89/WGS84 Lat: 64° 23.8256' Lon: 27° 31.6050' ETRS89/WGS84 Lat: 64° 23' 49.5378" Lon: 27° 31' 36.3000"

Kuvaus

Kiveskosken ruukin lakkauttamisen ja hävittämisen jälkeen vuonna 1859 uudeksi masuunin rakennuspaikaksi valittiin kilometrin verran Kiveksen ruukista alajuoksulle sijaitseva Varisjoen koski. Alun perin masuunia suunniteltiin Vaalan Myllyrantaan, mutta Varisjoella malmin ja hiilen saanti oli varmempaa. Paikan nimi muuttui masuunihankkeen yhteydessä arkisesta Myllykoskesta komeasti Hotellinkoskeksi. Omistajaksi vaihtui venäläinen yhtiö ja laitoksen nimeksi tuli Kiveskosken masuuni. Uudet omistajat alkoivat nopeasti ihmetellä tilannetta; rahaa kului suuret määrät, mutta mitään valmista ei tullut. Paikalle lähetettiin tarkastajia, jolloin uusille omistajille selvisi asioiden todellinen tila. Heitä oli kaupanteossa huijattu. Yrityksen taloudellisesta tilanteesta oli annettu kaunistelu kuva ja rakennustöihin sijoitetut rahat oli käytetty komeaan päärakennukseen, suuriin työväenkasarmeihin sekä silta- ja patolaitteisiin. Tuotantolaitoksia sen sijaan ei oltu saatu alkua pitemmälle. Asioiden hoito oli ollut sekä kyvytöntä että suorastaan epärehellistä. Tilanne johti pitkiin riitoihin ja yhtiön konkurssiin. Näin koko masuunihanke raukesi. Rakennustöiden paikalle houkuttelema väki jäi työttömäksi. Osa jäi paikkakunnalle ja jatkoi juopottelevaa elämää. Mukana oli myös rikollista ainesta. Nämä tapahtumat olivat osaltaan synnyttämässä Kiveksen rosvoiksi nimettyä joukkiota, joka on jäänyt historiaan ainoina Suomen sisävesillä toimineina merirosvoina. He nimittäin ryöstelivät talollisten lisäksi tervansoutajia Oulujärvellä. Kiveksen harkkohytin paikalla toimi myöhemmin saha ja mylly. Ruukin rakennukset ovat hävinneet. Raudanvalmistuksesta kertovat vain suuret kuonakasat ja jotkut epämääräiset kumpareet ja mahdolliset voimakanavien jäänteet joen koillispuolella. Joessa on myös näyttäviä rantapengerryksiä ja johtimia. Länsipuolella on laajalla alueella metrin paksuinen kerros raudanvalmistuksessa tarvittua hiiltä. Aivan kohteen vieressä on Manamansaloon johtava tie. Jos ruukin jäännökset ovatkin hävinneet niin mylly on kunnostettu. Se tunnetaan Hakasuon myllyn nimellä. Myllyn ja tien välissä on pysäköintialue nuotiopaikkoineen, opastauluineen sekä paikan menneisyydestä kertovine muistomerkkeineen. Paikalla pidetään kesäisin kyläjuhlia. Tämän ansiosta sinne on rakennettu raudanpolttonäytöksissä käytettävä rautahytin kopio. Hotellikoskella on keskeneräisestä masuunista muistona kivistä tehty masuunin pohja, patorakennelman jäännöksiä, suuren rakennuksen kivijalka ja kaivon tapainen rakennelma. Kosken rannalla olevassa kuusikossa sijaitsevat jäännökset ovat vaikuttavan näköiset. Niihin on myös melko helppo tutustua, sillä ne sijaitsevat opastein varustetun luonto- ja kotiseutupolun varressa.

Luonti: 17.3.2006 Viimeisin muutos: 15.11.2007

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

kopioi linkki tälle sivulle: