Tammela
muu kulttuuriperintökohde
Porras (Portas)	1000005343
Tyyppi:	asuinpaikat     kylänpaikat
Ajoitus:	historiallinen, ei määritelty
Ajoitus:	keskiaikainen, ei määritelty
Tallennusperuste:	kulttuurihistoriallinen merkitys
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6739304 I: 331783 YKJ P: 6742133 I: 3331885 ETRS89/WGS84 Lat: 60.75365124° Lon: 23.91290620° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 45.2191' Lon: 23° 54.7744' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 45' 13.1445" Lon: 23° 54' 46.4623"

Kuvaus

Portaan kylän vanha tonttimaa on sijainnut Kuivajärveen etelästä laskevan Turpoonjoen länsirannalla. Kylän talot olivat ryhmittyneet Hämeen Härkätien varrelle, kohdalle jossa tie ylittää Turpoonjoen. Ilmeisesti juuri keskeisen sijaintinsa takia Portaan kylä kasvoi hallintopitäjän keskukseksi, jonka mukaan koko hallintopitäjä sai nimensä. Portaan kylä on muodostanut Ojasten ja Huuvalan kylien kanssa jakokunnan, jonka tilukset ovat levittäytyneet Kuivajärven rannasta etelään. (Alanen 2004.) Varhaisin säilynyt maininta kylän nimestä on vuodelta 1457, ja vuonna 1539 maakirjan mukaan kylässä oli tuolloin seitsemän taloa. 1700-luvun alussa kylä oli kasvanut kymmentaloiseksi. Portaan kylässä oli myös nimismiehen talo ja kestikievari 1500-luvun lopulla. Kylässä on lisäksi todennäköisesti sijainnut kappeli, joka lienee jäänyt pois käytöstä jo keskiajan lopulla. Turpoonjoen itärannalla on Kappelinpelto, jota pidetään Tammelan nykyistä, vanhimmilta osiltaan keskiaikaista, kirkkoa edeltäneen kappelin sijaintipaikkana (Aaltoila 1923). Kappelin paikkaa ei sieltä kuitenkaan toistaiseksi ole löydetty. Portaan kylän länsipuolelta Härkätiestä on erkaantunut kesätie, jota on sanottu Kirkkotieksi, Syrjätieksi, Harjutieksi ja Ratsutieksi. (Alanen 1991) Portaan kylän asemasta keskeisen kulkureitin varrella kertoo osaltaan myös kylätontin pohjoisreunalta löydetty vuonna 1478 lyöty ruotsalainen äyrityinen (Sarvas 1991). (Alanen 2004.) Portaan kylätontin pohjoispuolella sijaitsevan Portaanharjun etelään ja länteen viettävät rinteet on huomioitu Tammelan vuoden 2004 Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmassa. Alueella on vanhoja perinnebiotooppeja, joiden lajistoon kuuluu myös tummatulikukka. Kasvillisuuden ohella suunnitelmassa on mainittu, että harjun rinteissä on ensimmäisen maailmansodan aikaiseen maalinnoitusvyöhykkeeseen kuuluvia juoksuhautoja sekä Edelfeltin mäntynä tunnettu kelopuu. (Hirvonen 2004.) Portaan kylätontti on nykyisin tiiviisti rakennettu, mutta on mahdollista, että piha-alueilla tai v. 1649 kartan perusteella määritetyn kylätontin pohjoispuolella, harjun rinteillä on säilynyt jäännöksiä aikaisemmista asutusvaiheista. Vuoden 2012 inventoinnissa kylätontti ja vanhat tielinjat tarkastettiin perusteellisesti, inventoinnin seurauksena kylätontin rajausta on muutettu.

Luonti: 27.2.2006 Viimeisin muutos: 13.6.2018

Tutkimukset

Johanna Enqvist inventointi 2005

Luonti: 27.2.2006

Vesa Laulumaa inventointi 2008

Huomautuksia: Arkeologinen inventointi Hikiä – Forssa 400 + 110 kV:n voimajohtohankkeen alueella.

Luonti: 10.10.2012

Hannu Poutiainen ja Tapani Rostedt inventointi 2012

Huomautuksia: Tammela Pyörällä Saareen ja Portaaseen -hankeen suunnitelma-alueen muinaisjäännösinventointi 2012. Mikroliitti Oy.

Luonti: 4.4.2013

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset kohteet muinaisjäännösrekisterissä  Portaan Kappelinpelto 1000005344, kirkkorakenteet   Arkeologiset hankkeet  Forssa-Hikiä (Hausjärvi), Inventointi 2008 Vesa Laulumaa    Kunta, Inventointi 2005 Johanna Enqvist    Lamala, Saari, Porras, Inventointi 2012 Hannu Poutiainen ja Tapani Rostedt

kopioi linkki tälle sivulle: