Pälkäne
kiinteä muinaisjäännös
Kuuliala (Kuuliala) Heikkilä	1000003218
Tyyppi:	asuinpaikat     kylänpaikat
Ajoitus:	rautakautinen, ei määritelty
Ajoitus:	keskiaikainen, ei määritelty
Tallennusperuste:	muinaismuistolaki 295/1963
Paikkatietoselite:	Muinaisjäännösalueen laskennallinen keskipiste.
Z/m.mpy alin: 92.50 Z/m.mpy ylin: 93.00
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6804994 I: 354119 YKJ P: 6807850 I: 3354231 ETRS89/WGS84 Lat: 61.35154800° Lon: 24.27203662° ETRS89/WGS84 Lat: 61° 21.0929' Lon: 24° 16.3222' ETRS89/WGS84 Lat: 61° 21' 5.5728" Lon: 24° 16' 19.3318"

Kuvaus

Heikkilän muinaisjäännösalue muodostuu kahdesta selkeästä terassimaisesta tasanteesta Heikkilän päärakennuksen lounais- ja länsipuolella olevalla peltoalueella. Heikkilän pihapiiri sijaitsee maisemasta erottuvalla kumpareella, jolta on suora näkyvyys rauniokirkolle. Ennen 1600-lukua alue on ollut Pälkäneveteen pistävä niemi. Vuoden 1673 kartan mukaan alue on ollut jo tuolloin viljelykäytössä ja Kuulialan kylä on sijainnut nykyisten asuinrakennusten kohdalla Ylikartanontien itäpuolella. Kirjallisissa lähteissä Kuulialan kylä mainitaan ensi kerran 1400-luvulla, mutta kylän synty on ajoitettu 1200-1300 -luvuille. Alueella suoritetun pintapoiminnan tulosten perusteella asuinpaikka saattaa ajoittua jo rautakauden lopulle. Nykyisen asuinalueen ympäristö on pääosin rakentamisen ja tasoitustöiden tuhoama, eikä merkkejä kiinteistä muinaisjännöksistä ole havaittu. Alueelta on kuitenkin löytynyt rautakauteen viittaavia irtolöytöjä: savinen värttinänkehrä sekä pyöreä pronssisolki. Heikkilän talon lounais- ja länsipuolella sijaitsevalta sokerijuurikaspellolta, n. 1000 m2:n alalta on löytynyt vuoden 2004 inventoinnissa rautakaudentyypin keramiikkaa, punasavikeramiikkaa, savitiivistettä, hioinkivien ja liitupiippujen katkelmia, taso- ja pullolasia, runsaasti savi- ja rautakuonaa, tuluspiitä sekä retusoitu piiesine. Löytöjä ovat keskittyneet alueen lounaisosan terassille, jolla on havaittu myös muuta ympäristöä hieman tummempi maannos ja joitakin palaneita kiviä. Lähistöltä on myös rautakautisia metallinilmaisinlöytöjä vuosilta 2008-2012. Vuonna 2020 sähkömaakaapelin kaivun valvonnassa ei tullut esille linjoilta merkkejä muinaisjäännöksestä

Luonti: 18.1.2005 Viimeisin muutos: 29.4.2021

Alakohteet

KM 40074:1-4

Tyyppi: löytöpaikat

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6804950 I: 353990

Kuvaus: Olli Manninen on löytänyt KM 40074 rautakautiset solkien katkelmat metallinpaljastimella Pälkäneen rauniokirkon pohjoispuolisesta pellosta vuosien 2008-2012 aikana. Löytökohta sijaitsee rauniokirkosta 590 metriä koilliseen, Kuuliala Heikkilän rautakautisen ja historiallisen ajan asuinpaikan 1000003218 rajauksen tuntumassa. Koordinaatti on arvioitu verifikaatin kartasta. Tarkastamaton löytöpaikka.

Luonti: 3.10.2014

Tutkimukset

Katja Vuoristo inventointi 2004

Luonti: 5.4.2005

Hannu Poutiainen/Mikroliitti Oy inventointi 2009

Huomautuksia: Pälkäne Epaala-Kuuliala osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi s. 17

Luonti: 9.6.2010

Janne Soisalo ja Johanna Rahtola valvonta 2020

Huomautuksia: PÄLKÄNE ja KANGASALA Epaala-Raikku maakaapelin kaivun arkeologinen valvonta 2020

Luonti: 23.2.2021

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset hankkeet  Epaala-Kuuliala-Onkkaalan kulttuurimaisema-alue, Inventointi 2004 Katja Vuoristo   Muinaiskalupäiväkirja - arkeologiset kokoelmat  KM13691:1 Hioinriipus ? Kuuliala (Kuuliala) Heikkilä    KM40074:1-4 Pronssiesineiden katkelmia Kuuliala (Kuuliala) Heikkilä    KM4022:1 Soikea tuluskivi Kuuliala (Kuuliala) Heikkilä

kopioi linkki tälle sivulle: