Ylöjärvi
kiinteä muinaisjäännös
Haverin kaivos	1000001986
Tyyppi:	raaka-aineen hankintapaikat     kaivokset
Ajoitus:	moderni, ei määritelty
Ajoitus:	historiallinen, ei määritelty
Tallennusperuste:	muinaismuistolaki 295/1963
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6847707 I: 301619 YKJ P: 6850580 I: 3301710 ETRS89/WGS84 Lat: 61.71096395° Lon: 23.24647833° ETRS89/WGS84 Lat: 61° 42.6578' Lon: 23° 14.7887' ETRS89/WGS84 Lat: 61° 42' 39.4702" Lon: 23° 14' 47.3220"

Kuvaus

Alueella on kuusi vanhaa, 1700- ja 1800-luvuilta peräisin olevaa pienempää kaivoskuilua sekä yksi uudempi kuilu, joka sijaitsee mäen korkeimmalla lakialueella. Mäen eteläpuolellla on suuri, kooltaan noin 125 leveä ja noin 100 metriä syvä avolouhos. Vanhat kaivoskuilut ovat veden täyttämiä. Alueella sijaitsee myös useita puurakenteisia kaivosrakenneksia kuten kaivostorni ja varastorakennuksia sekä malmin erottamiseen liittyneitä rakennuksia. Osa rakennuksista on hyvinkin huonokuntoisia, osa on edelleen käytössä. Vanhassa kaivostuvassa on toiminut myös kaivosmuseo. Kaivosmäen lakialue on yleisilmeeltään puustoinen, pääpuulajeina on kuusi sekä koivu. Alueella on myös lukuisia jätekivikasoja sekä erilaisia kaivostoimintaan liittyneitä kuoppia. Viljakkalan Haverin kaivostoiminta alkoi 1700-luvun alussa: ensimmäiset asiakirjamerkinnät löytyvät vuodelta 1726. V. 1773 alkanut kaivostoiminta jäi lyhytaikaiseksi kun malmi osoittautui huonolaatuiseksi. Varsinainen malmin (rauta)louhinta Kruuvanmäellä alkoi 1790-luvulla ja kaivostoimintaa on jatkettiin aina vuoteen 1999, jolloin suoritettiin viimeisimmät koeporaukset. Tiedot 1840-luvun louhinnasta ovat puutteellisia, mutta tietojen mukaan louhijoita oli 6-4, ja malmia saatiin n. 170 tonnia. Tampereen masuunissa ei voitu käyttää epäpuhdasta Haverin malmia kuin 10% malmimäärästä, ja louhintamäärä jäi parhaimmillaan n. 30 tonnin vuositasolle. Vuosina 1851-1855 Haverista louhittiin malmia n. 30 tonnia vuodessa, ja siellä työskenteli kaksikymmentä miestä. Raudan avolouhinta oli kiivainta vuonna 1859, mutta päättyi jälleen kannattamattomana vuonna 1866. Muistoksi kaivostoiminnasta jäljelle jäivät kuitenkin kaivoskuilut. Kaivostoiminta Haverissa jatkui seuraavan kerran v. 1935. Heti alkuun todettiin, että rautaa oli niukasti, mutta kuparia esiintyi runsaasti ja yllättäen löytyi myös kultaa ja hopeaa louhittavia määriä. Uuden kaivosjakson kiivain toiminta-aika sijoittuu vuosiin 1935-1960, jolloin Oy Vuoksenniska Ab Haverin kultakaivoksella työskenteli noin 150 henkeä ja kaivokselta toimitettiin markkinoille puhdasta kultaa 350 kg/vuosi, mikä tyydytti koko Suomen vuotuisen kultatarpeen. Vuonna 1960 tämäkin louhinta päättyi kannattamattomana. Kaivos lopetti toimintansa 30.12.1960. Kaivostoiminnan loputtua osa rakennuksista pysyi edelleen käytössä ja alueelle saatiin myös jonkin verran kurssi- ja yritystoimintaa. 1990-luvulla avolouhos tutkittiin kanadalaisen pääoman turvin, ja siellä tehtiin koeporauksia v. 2004 - toiveena kaivostoiminnan käynnistäminen uudelleen. Aluetta kunnostetaan ja kehitetään matkailulliseen ja kulttuurihistorialliseen käyttöön kesällä 2003 alkaneen Haverin kaivosmäki -hankkeen kautta.

Luonti: 8.3.2004 Viimeisin muutos: 14.4.2021

Tutkimukset

Olli Soininen hoito 1999

Luonti: 12.5.2021

Olli Soininen hoito 2003

Luonti: 12.5.2021

Ninni Närväinen tarkastus 2021

Luonti: 30.5.2021

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Hoidetut muinaisjäännökset  Haverin kaivosalue   Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / rakennettu ympäristö  Haverin kaivosmiljöö ja Viljakkala Inventointi 2000

kopioi linkki tälle sivulle: