Nackbölen vanha tonttimaa sijaitsee Vantaanjoen rannalla, Ruutinkosken länsipuolella, vajaa 300 m Kuninkaantammentiestä pohjoiseen. Tonttimaa on osittain peltona, osittain luonnonsuojelualueena olevaa Vantaanjoen rantametsikköä. Alueen läpi kulkee joenrantaan johtava ulkoilutie. Joen rannassa on ulkoilupolku, jonka eteläpuolella maasto on jyrkästi pengerretty ja pengerryksessä on runsaasti kiviä.
Nackböle esiintyy historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1482. Saattaa olla, että jo 1420-luvulla mainittu Hans Nacke on ollut kotoisin Nackbölestä. Kylän nimessä nacke viittaa koskenniskaan. Ficken tilikirjoissa Nackböle, Granböle ja Tomtbacka mainitaan eri kylinä 1510-luvulla. Porvoon läänin vuosien 1540, 1543, 1544 ja 1547-1550 ja 1553 maakirjoihin Nackböleen on merkitty neljä talonpoikaa (Olof Jopsson, Lasse Bottwidsson/Bertilsson, Mats Seffredsson, Tomas/ Hendric Mårthenson), jotka maksoivat yhteensä 2 ½ täysveroa. Viipurin ja Porvoon läänin vuoden 1544 maakirjassa ja 1545 savuluettelossa Olof Jopsson, Lasse Bertilsson ja Thomas Morthensson ovat Granbölen alla, eikä Nackböleä mainita. Vuoden 1556 Helsingin voutikunnan tili- ja maakirjassa Nackböle on yhdistetty Tomtbackaan, mutta Granböle ja Nackböle löytyvät Helsingin kartanon ja voutikunnan nokkaveroluettelosta 1555-56. Nackbölessä oli tuolloin enää vain Tomas Mortensson. Vuoden 1540 maakirjassa mainitaan vanhaa rälssiä oleva sopimusverollinen Mats. On arveltu, että Nackbölen rälssimaa periytyisi Ruutinkosken eteläpuolelle Padisten munkkien 1300-luvun lopulla perustamasta lampuotitilasta.
Vuoden 1691 kartalle Nackbölen yksi talo sijaitsee joen rannassa, kosken länsipuolella. Pitäjänkartalle 1749 Nackböleä ei ole merkitty, vain ratasmylly Ruutinkoskelle. Vuosien 1770 ja 1792 kartoille myllyn itäpuolelle on merkitty viisi rakennusta. Vuonna 1792 Nackbölen tontti on merkitty lähelle tietä, Granbölestä itään, mutta paikalla ei ole rakennuksia. Senaatin kartoilla 1870–1907 Nackbölen uudella tontilla on jo rakennuksiakin.
Nackbölen vanha tonttimaa on raivattu pelloksi jo 1700-luvulla, ja vuosisadan loppupuolella paikalla on ollut humalatarha. Vuoden 2024 inventoinnissa peltoja ei ollut kynnetty, eikä pellolla näkynyt kuin tiilimurskaa, modernia lasia ja piiposliinia. Tontti on saattanut jatkua ulkoilutien itäpuolelle ryteikköiseen metsään. Metsäalueella on suuri, noin 60 m pitkä, 4–10 m leveä ja metrin syvyinen kaivanto, joka on saattanut tuhota vanhat rakenteet. Kaivannon itäpäässä on noin 7 x 4 m kokoinen, 1 m syvä kuoppa. Kuopan kohdalla erottuu jokin rakenne 1943 ilmakuvassa, mutta muiden 1900-luvun ilmakuvien tai karttojen perusteella paikalla ei ole ollut rakennusta. Muinaisjäännösalueen länsipäässä sen sijaan on ollut rakennus 1930-luvulla ja sen betoniperustukset näkyvät edelleen maastossa.
Nackbölen lisäksi Haltialassa ovat säilyneet Granbölen ja Tomtbackan kylien vanhat tonttimaat sekä Tomtbacka gård. Lisäksi Haltialasta tunnetaan kuusi Tomtbackan torpan paikkaa. |
takaisin
Koordinaatit
Historialliset kylätontit, Inventointi 2011 V.-P. Suhonen & Janne Heinonen