Staffansby sijaitsee Kapteenskanmäellä, Karhusuontien länsipuolella. Kapteenskanmäki on korkea kallioinen mäki, jonka rinteillä kasvaa vesakkoa ja paikoin ryteikköistä lehtipuumetsää. Mäen itäreunalla on vuonna 2014 valmistuneita pientaloja. Puistoalue toimii lähiympäristön asukkaiden virkistysalueena ja mäen pohjoislaidalla on ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitteita (Tukikohta XII:1).
Kylä on ilmeisesti saanut nimensä talolta, joka isäntänä on ollut Staffan. Staffansby mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1511. Vuonna 1540 Kylässä oli 19 talonpoikaa (Pär Andersson, Clemet Persson, Anders Jönsson, Jöns Ingemundsson, Jöns Persson, Erich Jopson, Osmund Pärsson, Erick Halvarsson, Clemet Pärsson, Olof Larsson, Henrich Smed, Lasse Nilsson, Philpus Jönsson, Oloff Pärsson, Henrick Olsson, Erick Jönson, Simon Jopsson, Matts Knutson, Mats Mickelson), jotka maksoivat yhteensä yhdeksän täysveroa. Porvoon läänin vuosien 1547, 1550 ja 1553 maakirjojen mukaan näistä veronmaksajista seitsemän oli ulkokylänmiehiä. Vuonna 1556 Staffansbyssä oli 13 talonpoikaa ja viisi ulkokylänmiestä. Vuonna 1563 kolmestatoista talonpojasta vain yksi oli enää ulkokylänmies.
Staffansbyn vanhin kartta on vuodelta 1692. Kylässä oli tuolloin kymmenen asuttua tilaa, kaksi autiotilaa ja yksi ulkokylänmaa. Talojen tontit sijaitsivat kahdella vierekkäisellä mäellä, joista nykyisellä Kapteenskanmäellä oli kolme taloa ja sen itäpuolella Pehtoorinmäellä seitsemän taloa. 1700-luvun kartoilla mäkien välissä kulki tie ja niillä oli kymmeniä rakennuksia. Kylän itäpuolella on ollut useampia torppia. 1772 kartalla paikalla oli enää vain Osmus- ja Nybondas-nimisten talojen muodostama kokonaisuus, joka oli 1700-luvulla säätyläis- ja upseeriomistuksessa. Vuoden 1860 kartassa näkyy vain yksi tila, ns. Staffansby gård, entisen Åsmuksen tilan kohdalla. Kartano oli lähinnä huvila, jonka päärakennuksen itä- ja kaakkoispuolella oli puistoistutuksia. Vuoden 1902 kartassa ns. kartanon tonttimaasta suurin osa oli kesantona. Tilan päärakennus purettiin vuonna 1957, loput rakennukset 1970-luvulla ja Kapteenskanmäki autioitui. Sen itäpuolella ollut Pehtoorinmäki sekä torppien paikat ovat jääneet 1900-luvulla asuinalueiden alle.
Kapteenskanmäellä on edelleen näkyvissä useita 1800- ja 1900-lukujen rakennusten perustuksia. Alueella tehtiin vuonna 2008 koekaivaus ja laajempi arkeologinen kaivaus paikalle suunnitelluiden kerrostalojen johdosta. Kapteenskanmäen länsipuolella havaittiin sekä 1800-luvulla rakennettuun kartanon puistoon että puistoa edeltäneeseen Åsmusin tilaan liittyviä rakenteita. Esinelöydöt, kuten muutamat rahat, sijoittuivat 1700- ja 1800-luvuille (KM 2008017: 1–466). Kaivausalueen itäpuolelta paljastui kahden 1800–1900-luvun rakennuksen pohjat. Lisäksi havaittiin tien vierelle 1900-luvun alussa Helsingin maalinnoituksen rakentamisen yhteydessä tehtyjä lastausramppeja. Mielenkiintoinen havainto oli pieni tulisija, jossa oli mahdollisesti sulatettu rautaa. |
takaisin
Koordinaatit
Historialliset kylätontit, Inventointi 2011 V.-P. Suhonen & Janne Heinonen