Viikintien ja Pihlajanmäentien risteyksen koillispuolella, Maaherranpuiston pohjoisreunalla sijaitsevan Viikin kartanon tontilla on ollut vuonna 1550 perustettu Viikin Latokartano ja mahdollisesti tätä ennen keskiaikainen Östervikby.
Vuoden 1417 laamannikäräjien lautakunnassa mainitaan Jop Vie/Vir, jonka nimi saattaisi viitata Viikkiin. Östervikby tunnetaan kauppias Ficken tileistä vuodelta 1513. Vuosina 1540 ja 1543Östervikbyssä oli 12 talonpoikaa (Mats Olsson, Henrik Pärsson, Pär Andersson, Olof Mårthensson, Mats Mickelson, Knut Larsson, Clemet Pärsson, Nils Pärsson, Henrik Henriksson, Lasse Pärsson, Mats Olsson, Mickel Philpusson), jotka maksoivat yhteensä viisi täysveroa. Porvoon läänin vuosien 1547, 1550 ja 1553 maakirjojen mukaan 12 talonpojasta puolet oli ulkokylänmiehiä (40 % kylän täysveroista). Kylän joutui vuonna 1550 Viikin Latokartanon alle, eikä sitä pääasiassa löydy enää maakirjoista vuoden 1553 jälkeen. Vuoden 1593 kymmenysluettelossa mainitaan kuitenkin neljä Viikin Latokartanon alla olevaa Östervikin savua. Latokartano pysyi kruunun hallussa 1500-luvun jälkeenkin, tosin jonkin aikaa läänitettynä, ja siitä tuli 1600-luvun puolen välin tienoilla Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherran virka-asunto ja 1700-luvulla sotilasvirkatalo, jonka jälkeen kruunu vuokrasi sitä yksityisille omistajille. 1900-luvulla valtio antoi kartanon maineen Helsingin yliopiston käyttöön.
Lars Forssellin vuoden 1687 kartta on ensimmäinen, jolle Viikin Latokartano on kuvattu Vanhastakaupungista tulevan tien eteläpuolelle, peltojen keskelle. Kartanon pohjoispuolelle on merkitty kaksi muuta rakennusta, minkä lisäksi kartalla on kuvattuna useita torppia. Seuraavan kartan alueesta on laatinut Westermark vuonna 1781. Siinä tien eteläpuolelle on kuvattu Latokartanon yhdeksän rakennusta ja tien pohjoispuolella sijaitsee useita torppien rakennuksia. Östervikbyn keskiaikainen sijainti on tuntematon, mutta Latokartanon paikka voisi olla kylän tonttimaaksi sopiva ja vielä vuoden 1846 kartalla kartanon viereinen mäki on nimellä Bybacken.
Viikin Latokartanon paikalla on nykyään Viikin kartanon vuonna 1932 valmistunut päärakennus, 1700-luvun aitta ja asuinrakennus, 1800-luvun palaneen navetan kivinen maitohuone sekä 1900-luvun alkupuolen asuinrakennus. Vaikka kartano on nykyään tiiviisti rakennetun Viikin tiedepuiston keskellä ja kartanon pohjoispuolella sijainneet torpat ovat rakentamisen yhteydessä tuhoutuneet, on kartano säilyttänyt vanhan ilmeensä. On mahdollista, että puistossa, talojen väleissä ja pihoilla on maan alla jäljellä vanhoja rakenteita ja kulttuurikerroksia, vaikka vuoden 2020 arkeologisessa valvonnassa näitä ei tavattu. |
takaisin
Koordinaatit
MV/128/05.01.02/2020 HELSINKI, Viikin latokartano, Viikinkaari 8, uusi vesijohtolinja ent. tallirakennukseen