Nakkila
kiinteä muinaisjäännös
Uotinmäki ja Uotinmäki W	1000001335
Tyyppi:	asuinpaikat
Tyyppi:	hautapaikat     hautaröykkiöt
Ajoitus:	kivikautinen, neoliittinen
Ajoitus:	pronssikautinen
Ajoitus:	rautakautinen
Ajoitus:	kivikautinen, neoliittinen
Ajoitus:	pronssikautinen
Ajoitus:	rautakautinen
Paikkatieto- selite:	keskikoordinaatti
Z/m.mpy alin: 23.00 Z/m.mpy ylin: 37.50
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6806667 I: 230591 YKJ P: 6809524 I: 3230653 ETRS89/WGS84 Lat: 61.30068349° Lon: 21.96776842° ETRS89/WGS84 Lat: 61° 18.0410' Lon: 21° 58.0661' ETRS89/WGS84 Lat: 61° 18' 2.4606" Lon: 21° 58' 3.9663"

Kuvaus

Kohde, joka käsittää asuinpaikka-alueen ja röykkiöitä sijaitsee nykyisin kokonaan Nakkilan kunnan alueella. Paikka on länsilounais-itäkoillis -suuntainen hiekka-ja soraharjanne, joka on peltoa, laidunta ja tonttimaata. Löytövyöhyke on noin 800 m pitkä. Kohde on sijainnut Nakkilan muinaislahden lounaisosassa olleella niemellä. Uotinmäkeä on kaivauksin tutkittu 640 neliömetriä. Löytöjä on paljon. Esineistä enemmistö on tasatalttoja. Lisäksi on kaitatalttoja, kynsitalttoja ja reikäkiviä sekä keramiikkaa. Pääosa kohteen löydöistä on Kiukaisten kulttuurin ajalta ja ulottuu ilmeisesti sen alusta loppuun. Pronssikaudelle kuuluvia löytöjä ovat rombikirveen katkelma ja luultavasti myös kuutiokivi. Esiroomalaiseen aikaan kuuluu Morbyn keramiikka. Paikalla on ollut 9 röykkiötä ja paasiarkku. Viimeksi mainittu on rakennettu jo ehkä Kiukaisten kulttuurin aikana ja ollut käytössä vielä pronssikaudellakin Unto Salon mukaan. Muut röykkiöt, jotka kahta lukuunottamatta on hävitetty, kuuluvat todennäköisesti pronssikaudelle. Löytöinä on saatu palanutta ja palamatonta luuta sekä pronssiesine. Tutkimuksia paikalla on tehty viime vuosisadan lopulla ja tämän vuosisadan alussa. Tähän kohteeseen on yhdistetty myös ent. Kiukainen kohde Uotinmäki W. Röykkiöt sijaitsevat lähellä Nakkilan rajaa, Uotinmäen alueella, moreeniharjanteella. Röykkiöt sijaitsevat lähellä toisiaan. Eteläisimmän röykkiön koko on 5 x 5 m ja korkeus 0,6 m. Pohjoisimmista röykkiöistä toisen koko on 8 x 8 m ja korkeus on 0,7. Toisen röykkiön koko on 11 x 7 m ja korkeus on 0,6 m. Se on muodoltaan soikea.

Luonti: 27.2.2004 Viimeisin muutos: 6.7.2023

Tutkimukset

H.J. Heikel kaivaus 1897

Luonti: 27.2.2004

Julius Ailio kaivaus 1903

Luonti: 27.2.2004

Unto Salo inventointi 1951

Luonti: 27.2.2004

Turun yliopisto tarkastus 1984

Huomautuksia: Karhunhammas 14

Luonti: 27.2.2004

Satakunnan Museo/Jouni Taivainen inventointi 2001

Huomautuksia: Nakkilan kunnan kiinteät muinaisjäännökset kohde 60 s. 77

Luonti: 27.2.2004 Viimeisin muutos: 22.4.2010

Julius Ailio ja Sakari Pälsi kaivaus 1910

Huomautuksia: Kiukainen Panelia Uotinmäki Kivikautisen asuinpaikan kaivaus 1910

Luonti: 9.12.2018

Teemu Väisänen tarkastus 2019

Huomautuksia: VARK tarkastus

Luonti: 27.1.2020

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Hoidetut muinaisjäännökset  Uotinmäki   Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  Kertomus Nakkilan pitäjän kiinteistä muinaisjäännöksistä (Huom. digitoimattomia karttaliitteitä); Inventointi; 1952    Kiukainen Panelia Uotinmäki Juholan torppa Kiviröykkiön kaivaus 1910; Kaivaus; 1910    Kiukainen Panelia Uotinmäki Kivikautisen asuinpaikan kaivaus 1903 (Huom. digitoimattomia karttaliitteitä); Kaivaus; 1903    Kiukainen Panelia Uotinmäki Kivikautisen asuinpaikan kaivaus 1910; Kaivaus; 1910    Kiukainen Panelia Uotinmäki Kiviröykkiön kaivaus 1897; ei määritelty; 1897    Kiukainen Panelia Uotinmäki Kiviröykkiön kaivaus 1898; Kaivaus; 1898    Kiukainen Panelia Uotinmäki Mikolan rajapelto Kiviröykkiön kaivaus 1903; Kaivaus; 1903    Nakkila Inventointi 2001; Inventointi; 2001   Museoviraston asianhallintajärjestelmä  NAKKILA, Uotinmäki, Uotinmäki W (KM 4275:80), osteologinen analyysi 2020. Tutkimusraportti.

kopioi linkki tälle sivulle: