HOIDETUT
KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET

Tampere
Lentävänniemi 2	999000165
Hoitoalue:	Pirkanmaa
Hoitotaho:	maanomistaja
Ajoitus:	pronssi- ja/tai rautakautinen
Tyyppi:	hautapaikat, hautaröykkiöt
Koordinaatit:	ETRS-TM35FIN P: 6826380 I: 325922
Pinta-ala:	0.20 ha
Peruskartta:	212309
Luonti: 2.6.2009, Viimeisin muutos: 7.1.2021
takaisin

Yleiskuvaus

Lentävänniemen koilliskärjen tuntumassa, 20 m rannasta, sijaitsee lapinraunio mäntymetsässä kalliopohjalla. Röykkiö on itä-länsi -suuntainen, kooltaan 7 x 9 m. Röykkiön keskellä on syvennyksiä ja penkomisen jälkiä, ja luoteispuolelle on kasattu röykkiösta kaivettuja kiviä. Keskellä kasvaa puita. (Lähde: Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri)

Luonti: 24.11.2009

Osa-alueet

1 Lentävänniemi 2

0.20 ha

Yleissuunnitelma

Laatija:	Pirkanmaan maakuntamuseo
Päiväys:	8.6.2009
Hoitotaho:	maanomistaja
Hoitolupa:	myönnetty
Ympäristötuki:	ei myönnetty
Hoitolupanro:	61/305/2009

Hoitotavoitteet

Hoidon tavoitteena on edistää muinaisjäännöksen suojelua hoidon avulla ja saattaa kohde paikalliseksi opetus- ja nähtävyyskohteeksi. Hoitotoimet kohdistuvat röykkiön ympäristöön noin 10 metrin etäisyydelle kohteen keskipisteestä. Hoitoalueeksi rajatun alueen pinta-ala on noin 300 m². Muinaisjäännöskohteen rakenteiden korjaamiseen ei ole toistaiseksi tarvetta.

Hoito-ohje

1. Peruskunnostus Röykkiön päältä poistetaan rakenteeseen ja sen välittömään läheisyyteen kasvaneet puut. Puiden kaato ja poiskuljetus suoritetaan talvella maan olleessa jäätynyt. Kohteen läheisyydestä olisi syytä kaataa 3 – 5 kohteen päällä ja sen välittömässä läheisyydessä kasvavaa puuta. Kohteen päältä on kaadettava rakenteen päällä kasvaa kuusi ja mänty, jotka ovat noin 8 – 10 metriä korkeita. Näkymän avaamiseksi ja rakenteen suojelemiseksi voitaisiin myös kaataa rakenteen reunalla kasvavat noin 3 ja 10 metriä korkeat männyt. Noin 10 metrin etäisyydellä röykkiöstä kasvaa kymmenkunta kuusta, jotka voitaisiin samalla poistaa. Poistettavista puista sovitaan ja ne merkitään yhdessä Tampereen kaupungin kiinteistötoimen kanssa erillisessä katselmuksessa (yhteyshenkilö metsäsuunnittelija Anne Tuominen, puh 03- 56549452). Rungot kaataa ja poistaa Tampereen kaupungin puisto-osasto. Oksien ja hakkuutähteiden poiskuljettamiseksi otetaan yhteyttä Tampereen kaupungin Viheryksikön työpäällikkö Pentti Katajistoon (puh. 050-5215009). Kohteen peruskunnostus on tarkoitus tehdä vuoden 2009 aikana. 2. Jatkohoito Jatkohoito on luonteeltaan ylläpitävää. Hoitotoimet ovat vesakon, kuustentaimien ja heinikon raivaamista lapinraunion rakenteiden päältä ja röykkiön lähialueen pitämistä siistinä. Kohteen hoito tulee suorittaa käsityönä ilman koneita. Työn tuloksena syntyvä pieni määrä raivausjätettä voidaan hävittää maastoon. Jos jätettä syntyy suuria määriä, tulee sen poiskuljettamisesta sopia etukäteen museon yhteyshenkilön kanssa. Työt tehdään käsityökaluilla ilman koneita. Pieni määrä raivausjätettä hävitetään maastoon kompostoitumaan ennalta sovittuun paikkaan. Roskat ja muu jäte kuljetetaan alueelta pois yhteistyössä Tampereen kaupungin viheryksikön kanssa. Jos hoidon tuloksena syntyy suuri määrä jätettä, on siitä hyvä ilmoittaa etukäteen museon yhteyshenkilölle jätteen poiskuljettamiseksi. Tampereen kaupungin viheryksikkö kuljettaa syntyneen jätteen pois (yhteyshenkilö Pentti Katajisto puh. 050-5215009). Hoidon yhteydessä tulee seurata mahdollisia muutoksia kohteessa tai sen ympäristössä. Seurattavia muutoksia on esimerkiksi maaston kuluminen. Äkillisistä kohteen ympäristössä tapahtuneista muutoksista, kuten myrskytuhoista, sekä kohteeseen kohdistuneesta ilkivallasta tulee ilmoittaa museon yhteyshenkilölle. Kaatuneista puista yms. poikkeavista tilanteista on ilmoitettava museon yhteishenkilölle. Jatkotoimenpiteet suunnitellaan yhdessä kaupungin vihersuunnittelun kanssa.

Taustatiedot

Maisemamaakunta:

ei määritelty

Selvitykset

Kohde on luokiteltu merkittäväksi maisemakohteeksi Tampereen kaupungin ympäristö- ja maisemaselvityksessä.

Luonnonympäristö

Topografia

Lapinraunio Lentävänniemi 2 sijaitsee Tampereen kaupungin alueella Näsijärven lounaisosassa sijaitsevan Lentävänniemen pohjoisrannalla kallioisella niemellä noin 20 metrin etäisyydellä rannasta. Röykkiön pohjoispuolella kallio laskee Näsijärveen. Näsijärven korkeus merenpinnasta on 95,4 m ja lapinraunion 98,9 m. Korkeuseroa raunion laen ja järvenpinnan välillä on noin 3,5 m. Rannanpuolella röykkiötä on kivikkoa ja louhittu kalliojyrkänne. Röykkiöltä avautuu näköala Näsijärvelle. Raunion sijaintia voidaan pitää tyypillisenä sisämaan hautaröykkiöille. Nykyisin lapinraunio Lentävänniemi 2 on Tampereen Lentävänniemen kaupunginosaan kuuluvan Purjehtijanpuiston alueella . Lentävänniemi on vanhastaan metsäistä aluetta, jolla asutus keskittyy niemen sisäosiin rantojen ollessa virkistyskäytössä. Maisemallisesti merkittävällä ranta-alueella kulkeminen on ohjattu pää-asiassa valaistuille reiteille. Valaistu ulkoilutie kulkee noin 40 metriä lapinraunio Lentävänniemi 2 eteläpuolella. Alueella kulkee myös hoitamattomia polkuja. Lentävänniemen ranta-alueella maasto koostuu rantakallioista, kivikkoisesta rantaviivasta ja kosteikkopainanteista. Lentävänniemen Reuharinniemen pohjoisranta on kosteaa kangasmetsää, jossa kasvaa mäntyjä. Alueen pääpuulajit ovat mänty ja kuusi.

Kasvisto

Kasvillisuus Lentävänniemen Reuharinniemen pohjoisrannat ovat pääosin tuoretta kangasta ja itärannat pää-asiassa kuivahkoa kangasta. Suurin osa lähialueen metsästä on noin 80 vuotista metsää . Kohteen läheisyydessä kasvaa metsää, jonka pääpuulaji on mänty. Niiden lisäksi kohteen läheisyydessä on muutamia kuusia sekä pienikokoisia pihlajia ja koivuja. Alueen kenttäkasvillisuus koostuu heinistä ja nuorista lehtipuista, kuten pihlajista.

Käyttömahdollisuudet

Infotaulu:	ei määritelty
Kyltti:	ei
Viitoitettu:	ei

Maankäyttö

Lentävänniemen Reuharinniemen alue on vanhastaan metsäistä aluetta. Reuharinniemen lounaisosaan muokattiin ensimmäinen pelto vasta 1900-luvun alussa ja peltoala oli suurimmillaan 1960-luvulla. Kohteen lähistöllä sijaitsevien asuintalojen rakentaminen alkoi 1970-luvulla. Röykkiökohteen Lentävänniemi 2 välittömässä läheisyydessä ei ole ollut peltoa. Nykyisin alue kuuluu Tampereen kaupungin Purjehtijanpuiston viheralueen Venepuiston alueeseen. Tampereen kaupungin viheryksikkö on luokitellut Venepuiston metsä-alueet suojametsäksi . Suojametsien hoidon tavoitteena on kasvillisuuden monikerroksisuuden, peittävyyden ja suojavaikutuksen ylläpitäminen.

Käyttömahdollisuudet

Kohde soveltuu paikallishistoriasta kiinnostuneille omatoimiseksi matkailukohteeksi.

Liitetiedostot

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
	Adoptointisopimus 2009
	Hoitolupa 2009
	Hoitosuunnitelma 2009
	Hoitotapaaminen 7.5.2010
	Kohdetapaaminen 27.5.2010
	Hoitoraportti 2022

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset kohteet muinaisjäännösrekisterissä  Lentävänniemi 2 837010042, hautapaikat

kopioi linkki tälle sivulle: