HOIDETUT
KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET

Pori
Myllykoski	999000055
Hoitoalue:	Satakunta
Hoitotaho:	ei määritelty
Ajoitus:	moniperiodinen
Tyyppi:	muinaisjäännösryhmät
Koordinaatit:	ETRS-TM35FIN P: 6844458 I: 264754
Pinta-ala:	0.00 ha
Peruskartta:	Vihteljärvi 212202
Luonti: 2.8.2005, Viimeisin muutos: 30.9.2015
takaisin

Yleiskuvaus

Myllykosken hoitoalue koostuu Myllymäki I ja II kivikautista asuinpaikoista sekä kahdesta myllynpaikasta - Viljasen mylly eli lahkon mylly sekä Rantasen mylly eli Alinen mylly - ympäristöineen. Niemenkylän kohdalla Ruojärvestä Susijärveen virtaavan Sampasjoki mutkittelee syvällä jokilaaksossa. Jokeen paikoitellen hyvinkin jyrkästi laskeutuvat rinteet ovat osin peltoina, osin metsän peittäminä ja ne luovat maisemaan Satakunnalle poikkeuksellista dramaattisuutta. Sampasjoen ylittävä Myllykylän yksikaarinen kivisilta on rakennettu vuonna 1897 ja se on yleiskaavassa osoitettu suojeltavaksi rakennelmaksi. Myllykoski on yksi Sampasjoen koskipaikoista. Kosken partaalla on aikanaan toiminut kaksikin myllyä sekä niiden yhteydessä pärehöylät ja kotitarvesahat. Alueen asutushistoria kuitenkin alkaa jo kivikaudelta: sekä Myllykosken itä- että länsirannalta tunnetaan kivikautinen asuinpaikka. Myllykosken asuinpaikaksi nimetty kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Sampasjoen länsirannalla joen ylittävästä Myllysillasta noin 350 m pohjoiseen. Paikalla jokivarteen on muodostunut terassi, jota lännessä rajaa melko jyrkästi nouseva metsäinen kalliorinne. Terassille kaivetuista koekuopista on löytynyt runsaasti kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka on nykyisin metsämaata. Myllymäen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee edellisestä n. 400 m etelään Sampasjoen itärannalla jokeen laskevalla pellolla. Paikalta on löydetty jo 1800-luvun lopussa kiviesineitä. Kvartsi-iskoksia peltoalueelta on löydetty myöhemminkin. Niemenkylän Myllykosken maisema-alue on poikkeuksellinen kokonaisuus, jossa voidaan edelleen nähdä kulttuurimaiseman ajallinen kerroksellisuus esihistorialliselta ajalta nykypäivään saakka.

Luonti: 26.10.2005 Viimeisin muutos: 26.10.2005

Osa-alueet

1 Patoaltaan alue	0.00 ha
2 Uimapaikka	0.00 ha
3 Sillan lähiympäristö	0.00 ha
4 Viljasen myllyn rauniot	0.00 ha
5 Tienvarsi ja Myllymäen asuinpaikka	0.00 ha

Yleissuunnitelma

Laatija:	Leena Koivisto
Päiväys:	2.8.2005
Hoitotaho:	ei määritelty
Ympäristötuki:	ei myönnetty

Hoitotavoitteet

Myllykosken maisema-alueella sijaitsee kaksi esihistoriallista kiinteää muinaisjäännöstä - Myllymäen ja Myllykosken kivikautiset asuinpaikat -, historiallisen ajan kiinteäksi muinaisjäännökseksi luettava Viljasen myllyn eli ns. lahkon myllyn raunio sekä kulttuurihistoriallisesti arvokas Alinen mylly eli Rantasen mylly. Alueen maisemallinen keskipiste on Myllykosken ylittävä kivisilta. Silta on nykyisellään heikkokuntoinen, mutta se tullaan korjaamaan Tieliikelaitoksen toimesta kesällä 2002. Rantasen mylly on 1990-luvun kuluessa korjattu, lisäksi myllyn yläpuolella aikaisemmin sijainnut ja lähes tyystin hävinnyt pato on rakennettu uudestaan. Padon rakentaminen ja sen aikaansaama veden pinnan nousu entiselle tasolle on uudelleen mahdollistanut sillan ja patoaltaan välissä aikaisemminkin sijainneen kyläläisten uimapaikan käyttöönoton. Myllykosken rannat kuten koko Sampasjokivarsi yleisestikin ovat pahasti umpeenkasvaneet ja pensaikon ja vesakon peitossa. Monin paikoin rannassa on katkeilleita ja veteen sortuneita tuomia ja raitoja sekä pajuryteikköä. Jokivarressa on toki viime vuosina siellä täällä tehty pienimuotoisia raivauksia eri maanomistajien toimesta. Kuitenkin yleisilme on hyvin tukkoinen ja peitteinen, jokivartta kulkevalle vanhalle soratielle ei juuri avaudu rantamaisemia. Hoitotoimien tavoitteena onkin maiseman avaaminen toisaalta tieltä koskelle ja jokivarteen, toisaalta kiinnostavien ja vaihtelevien maisematilojen luominen rannassa kulkijoille. Rantamaiseman tulisi myös herättää tielläliikkujien mielenkiintoa pysähtymään paikalle. Vanhan kivisillan kohdalla huomiota tullaan maisemallisten seikkojen ohessa kiinnittämään myös turvallisuuteen. Nykyisellään jokivarren puusto haittaa näkyvyyttä ja liikenneturvallisuutta. Lisäksi uudestaan käyttöön otetun uimapaikan kohdalla pienimuotoiset hoito- ja kunnostustyöt ovat tarpeen. Jokivarren kunnostukseen ja raivaukseen on tullut aloite Alus-Niemenkylän kylätoimikunnalta. Kunnostus on tarkoitus rahoittaa EU:n aluekehitysrahaston Leader + -ohjelman kautta, hankkeen omarahoituksesta vastaa kylätoimikunta.

Hoito-ohje

Perusraivauksen jälkeen koko jokivarressa huolehditaan vesakon säännöllisestä raivauksesta. Viljasen myllyn raunioita on syytä tarkkailla ja pyrkiä estämään lisävahingot rakenteille. Raunio olisi ehkä syytä jatkossa kattaa.

Taustatiedot

Maisemamaakunta:

Pohjois-Satakunnan järviseutu

Selvitykset

Eija Hesso: Alus-Niemenkylän rakennusinventointi 1995 -1996. Satakunnan Museon arkisto.

Kirjallisuus

Sirkka Köykkä, Tiina Schultz, Maisa Siirala 1993: Tampereen vesi- ja ympäristöpiirin alueen vanhat vesirakenteet, vesimyllyt ja -sahat. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja Nro 452. Helsinki.

Luonnonympäristö

Topografia

Lavian Niemenkylän kohdalla Ruojärvestä Susijärveen virtaava Sampasjoki on uurtanut itselleen syvän uoman. Kohti jokea laskevat pellot ovat paikoin hyvin jyrkkiä ja maisemassa on Satakunnalle epätyypillistä dramaattisuutta.

Kasvisto

Jokivarressa rehevää rantakasvillisuutta: leppää, pajua ja tuomea sekä varsinkin ylempänä lähellä tien reunaa komeita koivuja. Myllymäen kivikautisen asuinpaikan ja joen välissä on istutuskoivikko, jossa on runsaasti alikasvoskuusia. Lähellä kivisiltaa kyläläisten vanhan uimapaikan luona on useita suuria kuusia. Sillan pohjoispuolella Viljaaen myllynrauniosita pohjoiseenon tiheää kuusikkoa. Aluskasvillisuus sillan lähiympäristössä rehevää: mesiangervoa, koiranputkea sekä rantakasveja. Kuusikossa aluskasvillisuus vähäistä. Jokivarressa kasvaa kiehkuraminttua yhdellä pohjoisimmista esiintymispaikoistaan (Mentha x verticillata)

Kulumisherkkyys

Jokitörmä itsessään on paikoin altis kulumiselle. Kuitenkin kulku on mahdollista järjestää ja "onkimiesten" polkuja rinteessä jo onkin. Nykisellään kulumisvaurioita ei ole.

Käyttömahdollisuudet

Infotaulu:	ei infotaulua
Kyltti:	kyllä
Viitoitettu:	ei

Maankäyttö

Tien ja joen välissä joutomaata, joen länsipuolella talousmetsää.

Varustus

Ei varustusta.

Käyttömahdollisuudet

Jokivarren maisema näkyy parhaiten tielle. Alueen kivikautiset asuinpaikat eivät sovi nähtävyyskohteiksi. Pysäköinti joki- ja tienvarteen on vaikeaa, mutta joen itäpuolella Rantasen myllylle /kesämökille menevän tien varressa on tilaa muutamalle autolle.

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset kohteet muinaisjäännösrekisterissä  Myllykoski 1000027084, työ- ja valmistuspaikat

kopioi linkki tälle sivulle: