HOIDETUT
KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET

Salo
Ylikylän alue	776400001
Hoitoalue:	Varsinais-Suomi
Hoitotaho:	ei määritelty
Ajoitus:	kivikautinen
Tyyppi:	asuinpaikat
Koordinaatit:	ETRS-TM35FIN P: 6699093 I: 310107
Pinta-ala:	0.00 ha
Peruskartta:	Suomusjärvi 202305
Luonti: 4.7.2001, Viimeisin muutos: 4.12.2009
takaisin

Yleiskuvaus

Laperlan kivikautiset asuinpaikat sijaitsevat Aneriojärven pohjois - luoteispuolella avautuvilla savikkoisilla peltoalueilla 40-65 m korkeuskäyriä seuraavana vyöhykkeenä. Suomusjärven Laperlan kylässä sijaitsee merkittävä kivikautisten löytöjen keskittymä. Jo 1800 -luvulla ja 1900 -luvun alussa seudulla liikkuneet muinaisesineiden keräilijät toimittivat runsaasti alueelta löytyneitä kiviesineitä Muinaistieteelliselle toimikunnalle. Kansallismuseon kokoelmissa on yli 100 Suomusjärveltä peräisin olevaa kivikautista irtolöytöä, joista suuri osa on löydetty Laperlan kylästä. Kivikautisia asuinpaikkoja Laperlan kylän alueella on kaikkiaan 20, mikä on puolet kaikista Suomusjärveltä tunnetuista. Ensimmäisen arkeologisen tutkimusmatkan Laperlaan teki A. M. Tallgren vuonna 1906. Merkittävimmät tutkimukset Laperlan alueella on suorittanut Ville Luho vuosina 1946 ja 1949 Päivärinteen sekä opastaulun lähellä sijaitsevien Yli-Jaakkolan ja Ali-Jaakkolan mailla. Suomusjärven kivikautiset asuinpaikat ovat keskittyneet Aneriojärven ympäristöön Laperlaan ja sen lähikyliin. Varhaisella kivikaudella järven tilalla on lainehtinut sitä laajempi sokkeloinen merenlahti, josta on ollut yhteys Itämereen kapean etelästä Kiskon suunnalta tulevan vesireitin kautta. Aikanaan asuinpaikat sijaitsivat merenrantaniityillä, jotka nykyisin ovat savipeltoja. Pelloilta kiviesineitä on löydetty keskittyminä 40-65 m nykyisen merenpinnan yläpuolelta. 1940 -luvulla tehdyissä kaivauksissa on todettu, että ainakin vielä silloin on kynnön sekoittaman kerroksen alla säilynyt monin paikoin asuinpaikkoihin liittyviä liesiä, paalunsijoja ja jätekuoppia. Enimmäkseen alueen muinaisjäännökset ja esinelöydöt ovat peräisin Suomusjärven kulttuuriin ajalta. Kivikauden loppupuolella asutus Laperlan alueella vähitellen loppui, koska aikaisemmin sille edulliset olosuhteet muuttuivat merenlahden madaltuessa ja kuroutuessa järveksi. Hoitoalueeksi on rajauttu Helsingintien ja Rasilantien kulmassa oleva pieni joutomaa-alue, jolle Laperlan alueen kivikautisesta asutuksesta kertova opastaulu on pystytetty. Suurin osa muinaisjäännösaluetta sijaitsee viljellyllä pellolla ja pihapiireissä, joiden hoito ei ole tarpeellista.

Luonti: 1.1.1900

Yleissuunnitelma

Laatija:	Marja Sipilä
Päiväys:	11.5.2001
Hoitotaho:	ei määritelty
Ympäristötuki:	ei myönnetty

Hoitotavoitteet

Laperlan alueelle on kunnan aloitteesta haluttu pystyttää Suomusjärven rikkaasta kivikautisesta arkeologisesta kulttuuriperinnöstä kertova opastaulu. Taulun sijoituspaikka on valittu MV:n ja kunnan yhteistyönä kivikautista maisemaa, saavutettavuutta sekä maankäyttöä ja -omistusta silmällä pitäen. Hoidon tavoitteena on pitää opastaulun ympäristö siistinä ja taata näkyvyys siltä kivikautisille asuinalueille, joista tekstissä ja kuvissa kerrotaan. Mikäli alueen hoitoa on on hankala järjestää jonakin vuonna (ja muutenkin), kannattanee asiasta neuvotella kunnan edustajien (kulttuuri- ja kirjastoasioista vastaava Airi Valtri tai rakennusmestari Jarkko Rantalaiho) kanssa.

Hoito-ohje

Opastaulun ympäristö niitetään ainakin aluksi kaksi kertaa kesässä. Samalla suoritetaan tarpeen mukaan maastosiivous ja poistetaan alueelle kasvavaa vesaikkoa.

Taustatiedot

Maisemamaakunta:

Lounainen viljelyseutu

Selvitykset

Raike, Eeva: Suomusjärven inventointi, Tmm 1994 Sarvas, Anja: Kiskon ja Suomusjärven historia, 1998 Ei tiedossa.

Luonnonympäristö

Topografia

Alue on ympäröivien viljelypeltojen tavoin loivasti kaakkoon Aneriojärveä ja siihen lännestä laskevaa Puosteenojaa kohti viettävää savikkoa. Opastaulua pystytettäessä alueella havaittiin olevan noin 25 cm vahva täyttömaakerros soramoreenia ja sen alla savi, jonka yläosassa on erotettavissa 15-20 cm paksu kyntökerros.

Kasvisto

Alueella kasvaa yksittäinen mänty ja Rasilantien reunassa muutama koivu. Vahvasti kulttuurivaikutteista, heinävaltaista joutomaana olleelle alueelle tyypillistä kasvillisuutta. Merkittäviä kulttuurikasveja ei ennen hoitoa havaittavissa.

Kulumisherkkyys

Alue on hyvin kulutusta kestävää. Sillä ei todennäköisesti ole säilynyt maanalaisia muinaisjäännösrakenteita.

Käyttömahdollisuudet

Infotaulu:	Museoviraston pystyttämä
Kyltti:	ei
Viitoitettu:	ei

Maankäyttö

Hoidettava alue on joutomaata ja sillä on aikaisemmin sijainnut Yli-Jaakkolan tilan lato.

Varustus

Alueelle on pystytetty Suomusjärven kunnan rahoittama ja Museoviraston laatima opastaulu. Kunnan taholta on aluetta kevyenliikenteen väylästä erottavan ojan kohdalle laitettu putki kulkua helpottamaan ja lisäksi sille on suunniteltu tahtäväksi mahdollisesti laatoituksella varustettua polkua.

Käyttömahdollisuudet

Kohde soveltuu opetuskäyttöön lähinnä havainnollisen maiseman ja opastaulun sisältämän tiedon osalta. Matkailukäyttöön ei liene merkittäviä edellytyksiä, koska asuinpaikat sijaitsevat viljelyillä pelloilla.

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset kohteet muinaisjäännösrekisterissä  Ylikylän alue 776010003, asuinpaikat

kopioi linkki tälle sivulle: