HOIDETUT
KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET

Kaarina
Kuusiston linna	202400009
Hoitoalue:	Varsinais-Suomi
Hoitotaho:	maanomistaja
Ajoitus:	keskiaikainen
Tyyppi:	puolustusvarustukset, kivilinnat
Koordinaatit:	ETRS-TM35FIN P: 6705388 I: 250834
Pinta-ala:	0.00 ha
Peruskartta:	Littoinen 104312
Luonti: 1.1.1900, Viimeisin muutos: 24.3.2014
takaisin

Yleiskuvaus

Kuusiston linnanrauniot sijaitsevat Kuusiston saaren itä-koilliskärjessä, Piikkiönlahden rannalla. Rakennettaessa linna on sijainnut pienellä kalliosaarekkeella, mutta nykyisin niemi on maayhteydessä Kuusiston saareen. Kuusiston tila kuului Turun piispalle jo 1200-luvun lopulla. Ensimmäinen maininta Kuusistosta on vuodelta 1295, jolloin piispa Maunu I päivää kirjeensä täällä. Piispanlinnaa alettiin rakentaa vuonna 1317, tuolloin saarena olleelle alueelle. Linnaa rakennettiin tämän jälkeen useissa vaiheissa kunnes se vuonna 1528 purettiin kuningas Kustaa Vaasan käskystä. Loistokautta linnassa elettiin 1400-luvun alussa Maunu Olavinpoika Tavastin aikana. Linna on ollut ainakin kolmikerroksinen ja sen puolustuskykyä ovat lisänneet monet tornit. Linnanraunioilla on suoritettu kaivauksia useaan otteeseen 1800-luvun lopulta alkaen ja muun muassa kehämuureja on restauroitu. Alueen maisemanhoidosta vastaa Metsähallitus.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 21.1.2021

Yleissuunnitelma

Laatija:	Satu Mikkonen-Hirvonen
Päiväys:	8.11.2013
Hoitotaho:	maanomistaja
Ympäristötuki:	ei myönnetty

Hoitotavoitteet

Hoidon tavoitteena on jäsentää linnanraunioiden maisemallista hahmoa. Linnanraunioita kiertävältä polulta avataan puuvartisesta kasvillisuudesta vapaita näkymiä. Raunoiden tulisi erottua puu- ja pensaskerrosten välistä myös mereltä katsottuna. Alueella vaihtelee avoin ja puoliavoin maisematila. Vuosittaisella niitolla tuetaan alueen kulttuurivaikutteisia ja harvinaisia kasvilajeja. Raunioalueen puuston kuntoa seurataan. Syreeniaidanteen uusiminen on ajankohtaista. Parkkipaikan lähiympäristön maisemaan tulee kiinnittää huomiota ja pohtia olisiko mahdollista harventaa kohteen pensaskerrosta (huom.linnusto). Kaikissa hoitotoimenpiteissä ja niiden ajoituksessa tulee huomioida myös alueella pesivä linnusto. Puidenkuntokartoitus tehtiin kesällä 2013 ja puita poistetaan ja niiden kuntoa seurataan kartoituksen mukaisesti. Linnanrauniot on suosittu käyntikohde ja alueen maanpinnan kulumista seurataan säännöllisesti. Maisemanhoidon ja polkujen avulla pyritään kävijät ohjaamaan tietyille alueille. Esteetöntä kulkemista helpottava kivituhkapäällysteinen polku tehtiin syksyllä 2012. Linnanraunioista kertova opastaulu on parhaillaan työn alla.

Hoito-ohje

Linnanraunoiden fyysistä ja informatiivista saavutettavuutta pyritään parantamaan vuosittain yhteistyössä RESTIn kanssa. Puuston harvennusta jatketaan vähitellen kuntokartoituksen perusteella. Vuosittaisella niitolla (ideaali 2 x kasvukaudessa) tuetaan alueen kulttuurivaikutteista kasvillisuutta. Raunioalueen portaiden ja kaiteiden kuntoa seurataan ja uusitaan tarvittaessa. Ns. tiilivarastoa ja sen ympäristöä kunnostetaan siistitään (RESTI). sama koskee myös saunarakennusta ja sen ympäristöä. Opastusstruktuurin suunnittelu yhdessä RESTIn kanssa käynnistettävä mahdollismman pian.

Taustatiedot

Maisemamaakunta:

Lounaisrannikon ja Saaristomeren seutu

Selvitykset

Kuusiston linna. Tutkimuksia 1985-1993. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 8. Turku 1994. Kasvillisuuskartoitus: Tanja Aalto 30.6., 1.7. ja 27.7. 1999 Anne Rihtniemi 1991: Kuusiston linnanraunioiden ympäristön raivaussuunnitelma. Maisemasuunnittelu. Anne Rihtniemi 1991: Kuusiston kartanon ja linnanraunion ympäristön hoitosuunnitelma, Kappelinmäki: Metsän hoitosuunnitelma, Maisemasuunnittelu. Leena Saarenmaa: Perinnemaiseman inventointi 1992. Puiden kuntokartoitus 2013.

Luonnonympäristö

Topografia

Kuusiston saaren pohjoisrannalla kulkee lounais-koillissuuntainen harjannejakso. Sen koillispäässä kohoaa Kappelinmäki ja äärimmäisenän Piikkiönsalmeen pistää niemenä muinainen kalliosaari, jolla Kuusiston linnan rauniot sijaitsevat.

Kasvisto

Rantakaistaleen ja muurien välissä kiertää raunioita rehevän lehtomainen kasvillisuusvyö. Puuston muodostavat pääasiassa tervaleppä ja metsävaahtera. Pensaskerroksessa on tuomea, terttuseljaa, koiranheittä, lehtokuusamaa ja taikinanmarjaa. Myös kalliotuhkapensas kasvaa täällä. Orjanruusu- ja iharuusupensaat ovat hyvin yleisiä koko raunioalueella. Muureja ympäröi kasvistoltaan rehevä reunus, jossa tavataan niin luonnonvarisia lehtokasveja kuin ihmisen mukana tulleita kulttuuriperäisiä lajeja, mm. vanhoja lääkekasveja kuten syyläjuurta, vuohenputkea ja keltamoa. Erikoisin linnaniemen kasveista on kookas isotakiainen, joka on luokiteltu valtakunnallisessa uhanalaisuusluokittelussa silmälläpidettäviin lajeihin. Toinen linnaniemellä nykyisin kasvava kasvierikoisuus on tähkätähdyke. Kuusiston linna ja kartano luokiteltu perinnemaisemaksi.

Käyttömahdollisuudet

Infotaulu:	ei määritelty
Kyltti:	ei
Viitoitettu:	ei

Maankäyttö

Linnanrauniot suojeltu muinaismuistolain nojalla.

Käyttömahdollisuudet

Soveltuu opetuskohteeksi Kuusiston kartanon ja Kappelinmäen ohella. Soveltuu matkailukohteeksi Kuusiston kartanon ja Kappelinmäen ohella. Kuusiston kartano ja Kappelinmäki.

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset kohteet muinaisjäännösrekisterissä  Kuusiston piispanlinna 202010036, puolustusvarustukset

kopioi linkki tälle sivulle: