Tuusulan kirkonkylä sijaitsee Tuusulan kirkon ja kunnanopiston itäpuolella nousevan mäen päällä, jonka poikki kulkee Rantatie. Mäen eteläosa on tiheään rakennettu, mutta pohjoisosassa on muutamia kokonaan autioituneita alueita sekä tontteja, joilla on säilynyt hieman vanhaa rakennuskantaa, kuten mm. Ali-Kotun vanha päärakennus Rantatien vieressä. Kirkonkylän asutus oli vielä 1700-luvulla keskittynyt tiiviiksi ryhmäksi kylämäelle tien molemmin puolin, mutta isojaon yhteydessä paikalle jäi enää kaksi taloa (Holma 2000: 9; Peltovuori 1975: 15).
Ensimmäiset maininnat Tuusulan kirkonkylästä (Tusbu by) ajoittuvat 1500-luvun alkupuolelle. Varhaisin tieto kylän taloluvuista on vuodelta 1543, jolloin kylässä oli jo 10 taloa. Vajaan kymmenen vuoden kuluttua (1551) taloluku oli laskenut kahdeksaan. (Sarkamo 1983: 90.) 1600-luvun puolivälissä viljelyksessä oli kuusi tilaa: Kottu, Eggertas, Krapi, Nikula, Pekkola ja Pappila. Näistä Pappila sijaitsee vielä entisellä paikallaan. Kotun tila, joka oli 1690-luvulle saakka ratsutila, sijaitsi Pappilan vieressä kylän poikki vievän Rantatien kaakkoispuolella, kun taas muut talot sijaitsivat tien luoteispuolella. (Mha B50 3/2; Peltovuori 1975: 15.)
Pappilan tilan molemmilla puolilla on säilynyt rakentamatonta aluetta. Päärakennuksen pohjoispuolella on tien vieressä näkyvissä lähes kokonaan mullan peittämä kivijalka sekä tiilisen uunin perustus. Lisäksi alueella on toinen heikosti erottuva kivijalka, joka on kooltaan n. 5 x 8 m sekä useita epämääräisempiä kivirivejä ja multapenkkoja, joista on erotettavissa suoria kulmia. Paikalla on todennäköisesti useampia rakennuksenpohjia. Pappilan luoteispuolella on maantien molemmin puolin erotettavissa vanhoja lehtipuita kasvavilla alueilla useampia kellarikuoppia, joista osa on myöhemmin täytetty mm. tiilen ja kaakelinpaloilla. Pappilan pihalle vievää tietä on kunnostettu äskettäin ja paikalta on nostettu pois kiviä, jotka voisivat olla peräisin kivijaloista. Tien laidoilla oli nähtävissä mm. fajanssia ja tiiltä. On todennäköistä, että Pappilan ympäristössä on säilynyt myös maanpäälle näkymättömien rakenteiden jäännöksiä.
Vuonna 2017 paikalla suoritettiin koekaivaukset. Koekaivauksessa avattiin kaivausalueita ja koekuoppia eri puolille muinaisjäännösaluetta ja historiallisen ajan kulttuurikerroksia, ja
neljässä kohdassa havaittiin rakennusjäännöksiä. Tutkijat ajoittavat havaitut rakenteet ja kulttuurikerrokset 1600–1800-luvuille. Tutkimuksen perustella muinaisjäännös on parhaiten säilynyt kylänpaikan länsi- ja lounaisosassa.
Vuonna 2019 koekaivausryhmä teki koekuopitusta rakennuspaikoilla, mutta näissä tutkimuksissa ei tehty havaintoja muinaisjäännöksestä. |
takaisin
Koordinaatit
MV/43/05.04.01.00/2020 TUUSULA, Tuusulan kk (Tusby by), historiallisen ajan kylänpaikan arkeologinen koekaivaus 2019. Tutkimusraportti.