Kohteet ovat osa laajempaa väliaikaista kenttälinnoituskokonaisuutta, jonka venäläiset rakensivat vuonna 1914 Ruskeasuon, Pikku-Huopalahden ja Pasilan alueelle. Linnoitustöitä ehdittiin tehdä linjalle Ruskeasuo – Roihuvuori, kun linnoitussuunnitelmat muuttuivat. Linnoitteet olivat korkeille mäille rakennettuja valleja, joissa maan lisäksi oli rakennusaineena luonnonkivet sekä lohkokivet. Osa kokonaisuuteen kuuluneista linnoitteista on jäänyt myöhemmän rakentamisen alle. Tämän linnoittamisvaiheen tykkipattereista ei ole jäänyt jälkiä maastoon eikä ole tietoa kuinka paljon tykkejä ehdittiin maastoon sijoittaa. Alueella on myös kivettyjä tykkiteitä, joista yksi kulkee kohteiden 1914:23a ja 1914: 23c välistä.
Hoidon kohteena olevista Ruskeasuon ja Keskuspuiston alueilla säilyneistä kuudesta varustuksesta osa on säilynyt kohtuullisen hyvin, osa taas kulunut lähes kadoksiin. Ruskeasuon alueella on neljä erillistä varustusta; 1914:20–23. Ne ovat kenttälinnoitettuja varustuksia, jotka sijaitsevat metsässä Kiskontien itäpuolella, Tenholantien ja Ruskeasuon linja-autovarikon välisellä alueella ja ne muodostavat kokonaisuuden yhdessä hieman itäisempien kahden varustuksen 1914:23a ja 1914:23c kanssa. Edellä mainituissa varustuksissa on käyty taisteluita keväällä 1918 saksalaisten ja punakaartin joukkojen välillä, joten niissä on myös taistelupaikkaan liittyvää arkeologista kulttuuriperintöä.
Hoitokohteet sijaitsevat keskeisessä Keskuspuistossa ja alueella kulkevilla poluilla on runsaasti sekä virkistys- (ml. ratsastus), kauttakulku- että työmatkaliikennettä. Myös läheinen viljelypalstatoiminta lisää liikkumista alueella kesäkaudella. Alueen linnoitteet ovat kuitenkin varsin huomaamattomia ja kohteiden esiin raivaaminen ja opastaulujen pystyttäminen kohteille saisi ihmiset poikkeamaan polusta hieman syrjempään ja tutustumaan näihin mielenkiintoisiin sotahistoriallisiin kohteisiin. Toisaalta osassa kohteissa on havaittavissa käytön aiheuttamaa eroosioita. Alueella on myös sekä linnuston että kasvillisuuden suhteen runsaasti luontoarvoja, jotka tulee huomioida hoidossa. Alueelta on myös liito-orava havaintoja.
Hoitamattomana kohteiden rakenteet ovat alkaneet maastoutua metsäiseen ympäristöön ja peittyä humuksella. Rakenteissa kasvaa nuorta puustoa ja vesakkoa (mm. koivua, pihlajaa, haapaa, tuomipihlajaa) sekä matalampana kasvillisuutena runsasta saniaista, kieloa ja korkeaa heinää. Ympäristössä kasvaa myös kookkaampia kuusia, mäntyjä ja lehtipuita. Kohde on helposti saavutettavissa ja vilkkaassa virkistyskäytössä, mutta sitä on käytetty myös tunkiona ja kohteelle on myös kertynyt roskaa. Ohjaamaton kulku on aiheuttanut myös vahinkoja joissakin rakenteissa.
Hoitosuunnitelma on Helsingin kaupunginmuseon Adoptoi-monumentti-toimintaa, jossa museo toimii hoidon vastuullisena ohjaajana sekä valvojana. Käytännön hoitotöistä vastaa Helsingin Rudolf Steiner-koulu asiasta tehdyn adoptointisopimuksen mukaisesti. |
takaisin
Yleiskuvaus
MV/58/05.04.01.02/2019 HELSINKI, Ruskeasuo, muinaisjäännöskohteen hoito, I maailmansodan aikaset tukikohdat 1914:21, 1914:22 ja 1914:23