Sibbesborgin linna on rakennettu strategisesti oivalliseen paikkaan Sipoonlahteen Sipoonjoen suulla sijaitsevan saaren eteläkärkeen. Maankohoamisen vuoksi linna on nykyään peltojen ympäröimä ja sijaitsee noin noin kilometrin päässä merenrannasta. Sipoonjoki virtaa mereen sen itäpuolelta.
Sibbesborgin linnakallio on länsi-, etelä- ja itäpuoliltaan jyrkkäseinäinen. Pohjois- ja luoteispuolella linnaa kiertävät kaarena kaksi vallihautaa ja maavallia. Vallit ovat madaltuneet ajan kuluessa ja ulompi valleista on osin tuhoutunut pellonmuokkauksessa. Aikanaan linnakalliota on ympäröinyt vedenalainen paaluvarustus, jollaisia liittyy myös muihin keskiaikaisiin linnoituspaikkoihin kuten Porvoon Husholmeniin ja Raaseporin linnaan. Paaluvarustuksin on keskiajalla paitsi suojattu itse linnoitusta, suljettu myös mahdollisesti tarpeen vaatiessa joen suuaukko. Näin on kontrolloitu jokiliikennettä ja kerätty ehkä tullimaksujakin.
Sibbesborgin kallion huipulle on keskiajalla rakennettu kiviperustainen rakennus. Tätä kallion laen rakennusjäännöstä tutki vuonna 1909 arkeologi Juhani Rinne. Kallion tasaisimmalle kohdalle laadittu nelisivuinen noin 20 m pitkän ja 12-14 m leveä rakennuksen pohja oli muurattu tiilestä ja muurin sisus oli täytetty harmaakivilohkareilla. Nykyään rakenne ei enää näy maan päälle, mutta kaivausalueen tienoolla on matala maakumpare. Juhani Rinteen tutkimusten jälkeen Sibbesborgilla on tehty muutamia pienempiä koekaivauksia.
Sibbesborgin ajoitusta tai rakentajia eivät tutkimukset ole täysin ratkaisseet. Löytöjen ja linnoituksen rakenteen perusteella linnoituksen todennäköisin rakennusaika on 1200-1300-luku. Tällöin Suomessa rakennettiin myös muita samantyyppisiä, luonnon topografiaa hyödyntäviä linnoituksia. Mahdollisesti Sibbesborg oli yksi Albrekt Mecklenburgilaisen aikana 1300-luvun loppupuolella rakennetuista linnoituksista, mutta sen rakentajiksi on esitetty myös tanskalaisia ristiretkeläisiä 1100-1200-luvulla. Perimätieto mainitsee puolestaan linnan rakentajaksi Sibbe-nimisen viikingin, jonka mukaan olisi nimetty myös ohi virtaava Sipoonjoki ja koko Sipoon kuntakin.
Sibbesborgin kasvillisuukartoituksissa on löydetty monia mielenkiintoisia kulttuurikasveja eli kasveja, jotka kulkeutuvat ja asettuvat kasvupaikoilleen ihmisen mukana, ja joiden menetyksekäs kasvu riippuu ihmistoiminnasta. Sibbesborgilla kasvavat muun muassa nurmilaukka (Allium oleraceum), ketomaruna (Artemisia campestris subsp. campestris), tumma tulikukka (Verbascum nigrum), ukontulikukka (Verbascum thapsus) ja hakarasara (Carex spicata). Useat näistä kasveista ovat nimenomaan vanhoja ruoka-, mauste- tai lääkekasveja, joita ihminen suosi luonnossa tai kasvatti käyttöönsä ryytimailla.
Kulkuohje:
Ajetaan vanhaa Helsinki-Porvoo -tietä Helsingistä kohti Söderkullaa kohti ja käännytään vasemmalle etelää kohti peltotielle ennen Sipoonjokea. Tien alussa on viitta Sibbesborg. Ajetaan tietä suoraan perille. Tien pituus noin 200 m. |