HOIDETUT
KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET

Eura
Kauttuan ruukki	50400006
Hoitoalue:	Satakunta
Hoitotaho:	ei määritelty
Ajoitus:	moniperiodinen
Tyyppi:	muinaisjäännösryhmät
Koordinaatit:	ETRS-TM35FIN P: 6784902 I: 239055
Pinta-ala:	0.33 ha
Peruskartta:	Kauttua 113407
Luonti: 1.1.1900, Viimeisin muutos: 11.2.2015
takaisin

Yleiskuvaus

Kauttuan ruukki sijaitsee Pyhäjärven pohjoispäässä Eurajoen Kauttuankosken ympärillä. Ruukin alueelle antavat tyypillisen leimansa lehtevä ruukinraitti sekä vanhat, osin 1800-luvulta peräisin olevat asuinrakennukset. Lisäksi Kauttuan ruukille ovat ominaisia Alvar Aallon 1930- ja 1940-luvun suunnittelemat asuinrakennukset. Myös tehtaan edelleen käytössä olevat tuotantorakennukset sijaitsevat kosken ympärillä. Kauttuan ruukki on vanha tehdasmiljöö, jossa vuosisatoja jatkuneen rakentamisen ajalliset kerrostumat ja toisaalta vaihteleva luonnonmaisema muodostavat mielenkiintoisen kokonaisuuden. Aluetta halkoo Eurajoki, jonka koskien partaille rakennettiin ensimmäiset myllyt jo 1500-luvulla sekä rautaruukki 1600-luvulla. Tästä lähtien teollinen toiminta on jatkunut alueella nykypäivään saakka. Raudanjalostus alueella loppui vuonna 1907, jolloin tilalle tuli paperinvalmistus. Alueen nykyinen rakennuskanta on syntynyt lähes 200 vuoden aikana: lehtevän ruukinraitin varrella on 1800-luvulla rakennettuja vasaraseppien tupia sekä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa rakennettuja maatalous- ja asuinrakennuksia. Kivettyjen kanavauomien varrella on myllyjen perustuksia, sekä tehtaan vanha vesisaha. Ruukin päärakennus, nk. Kauttuan klubi, on vuodelta 1802. Ikihonkia kasvavassa mäenrinteessä ruukinraitin itäpuolella on 1939 rakennettu Alvar Aallon suunnittelema terassitalo. Eurajoen länsipuolella, Keittiönmäen alueelta on tavattu sekä kivi- että rautakaustisia asuinpaikkajäännöksiä. Mahdollisesti Keittiönmäen luoteisrinteessä on myös rautakautista kalmistoa. Hoitoalue rajoittuu Kauttuan kosken ympäristöön sekä Keittiönmäen alueeseen. Toistaiseksi on hoidettu ainoastaan Keittiönmäen esihistoriallista asuinpaikkaa sekä sen ympäristöä ja koskessa säilyneitä rakenteita. Jatkossa hoitoaluetta saatetaan laajentaa sahan ja hiilisuulin ympäristöön.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.1.2005

Osa-alueet

1 Jokivarsi	0.20 ha
2 Keittiönmäki	0.13 ha

Yleissuunnitelma

Laatija:	Leena Koivisto
Päiväys:	16.4.1996
Hoitotaho:	ei määritelty
Ympäristötuki:	ei myönnetty

Hoitotavoitteet

Tavoitteena on Ruukin alueen kehittäminen matkailu- ja nähtävyyskohteena. Jokivarressa myllyjen rauniot otetaan esille ja pidetään puhtaana kasvillisuudesta. Jokivartta raivataan ja näkymää sillalta avarretaan molempiin suuntiin. Tienvarsi Aallon saunarakennukselle päin niitetään ja raivataan. Keittiönmäellä piha-alue pyritään pitämään avoimena ja siistinä. Pellolle laskevaa rinnettä niitetään ja palautetaan se ketomaiseksi. Ahlström on suhtautunut kaikkiin hoitotoimiin hyvin myönteisesti ja avustanut esim. raivausjätteen poiskuljetuksissa.

Hoito-ohje

Jokivarsi: Myllynrauniot puhdistetaan niitä peittävästä kasvillisuudesta, jokivarren puustoa harvennetaan, näkymää Myllysillalta avarretaan sekä ylä- että alajuoksulle päin. Keittiönmäki: Vesakonpoisto rakennusten lähettyviltä. Niitto mielellään kahdesti kesässä, niittojätteen haravointi ja kuljetus pois paikalta.

Taustatiedot

Maisemamaakunta:	Ala-Satakunnan viljelyseutu
Perinnebiotooppi (inventoitu):	Museomäen kallioketo (P+)

Selvitykset

Rakennuskannan inventointi. Liisa Nummelin 1989 Kauttua-projekti: Kauttuan Ruukinpuiston ympäristösuunnitelma. Arkkitehtitoimisto Jukka Koivula 1990 Kauttuan Ruukinpuiston kasvillisuuden kehittämis- ja hoitosuunnitelma. Maisematoimisto Veli Markku Uski 1991

Kirjallisuus

Koivisto, Olavi 1960: Kauttuan ruukki ja Euran talonpojat Ruotsin vallan aikana. Turun Historiallinen Arkisto XV. Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa 2000: Kalastajista kauppanaisiin. Euran esihistoria. Vammala.

Luonnonympäristö

Topografia

Jokivarsi: Eurajoen uoma on Kauttuan kosken kohdalla melko syvä ja jyrkkäreunainen. Vesimäärä koskessa vaihtelee suuresti vuodenajan mukaan, mutta kuivana koski ei ole. Veden pintaa kuitenkin säännöstellään tehtaalta. Vaikka itse jokiuomassa kiviä on runsaasti, ovat rannat kutakuinkin kivettömät. Rantatöyräät nousevat jyrkästi sekä Keittiönmäen että Ruukinraitin puolelle. Keittiönmäki: Keittiönmäen alue on melko tasaista - pohjoisessa alue rajoittuu jyrkkänä laskevaan rantatörmään. Alueen kaakkoisosassa on pieni avokallioalue. Luoteessa maasto laskee loivasti kohti peltoaukeaa ja Eurajokea. Kallioperä rapakivigraniittia, oliviinidiabaasijjuoni välittömästi alueen itäpuolella. Maaperä moreenia, peltoalueet savea. Keittiömäki kuivahkoa pihamaata ja ketoa; jokivarsi tuore, ravinteikas.

Kasvisto

Jokivarsi tuoretta lehtoa. Alueella kasvaa runsaasti tervaleppää, erityisesti aivan veden partaalla sekä jokiuomassakin pienillä saarekkeilla. Ylempänä rinteessä kasvaa muutamia vaahteroita, haapaa, mäntyä, raudus- ja hieskoivua. Puusto on paikoin niin tiheää, että pensastoa ei juuri ole. Aukkopaikoissa kasvaa kuitenkin taikinanmarjaa, terttuseljaa sekä pensasmaista tuomea. Ylempänä myös punaherukkaa. Keittiönmäen alueella kasvaa verrattain vähän puita. Kellarirakennuksen takana tuomea, pihlajaa ja pajua, lisäksi ulkorakennuksen lähettyvillä haapaa. Asuinrakennuksen nurkalla omenapuita. Pensastoa ei juuri ole, pensaskerroksessa lähinnä lehtipuiden taimia ja vesoja, ulkorivin seinämillä kasvaa villiintynyttä herukkaa. Jokivarsi: Aluskasvillisuutta ei ole kovin runsaasti, koska puusto jokivarressa on niin tiheää. Oravanmarjaa, ketunleipää sekä valko- ja sinivuokkoa. Keittiönmäki: Pihamaa-alue on hyvin umpeenkasvanut ja heinittynyt. Kuitenkin vielä on näkyvissä kuivan kedon kasveja kuten sinikelloa ja keltamataraa. Lisäksi kosteammilla kohdilla koiranputkea, maitohorsmaa, mesiangervoa sekä runsaasti nokkosta ja vadelmaa erityisesti ulkorivin ja kellarin lähellä. Ehkä johtuen säännöllisestä niitosta Keittiömäellä on 2000-l alkuvuosista lähtien joka kesä havaittu kasvavan myös pölkkyruohoa.

Kulumisherkkyys

Jokivarsi: Jyrkät törmät luhistuvat helposti, jos polkuja muodostuu kovin paljon. Aluskasvillisuus on vähäistä, joten maapohja kuluu helposti. Keittiönmäki: Ei vaurioherkkä eikä kulumisvaurioita näkyvissä.

Käyttömahdollisuudet

Infotaulu:	muun tahon pystyttämä
Kyltti:	ei
Viitoitettu:	kyllä

Maankäyttö

Jokivarsi: Teollinen toiminta hyvin pitkään Keittiönmäki: Pihamaata, laidunta ja peltoa Jokivarsi: Virkistys/nähtävyysalue Keittiönmäki: Piha-aluetta ja joutomaata

Varustus

Ruukin alueella toimii kahvila ja tilausravintola sekä hotelli. Jokivarsi: Myllyjen rauniot jokiuoman kummallakin puolella, kivetyt kanavauomat, sauna- ja pesularakennus. Keittiönmäki: Kaksi hirsiasuinrakennusta, piharivi sekä kellarirakennus.

Käyttömahdollisuudet

Käyttömahdollisuudet matkailussa ja opetuksessa hyvät, aluetta on kehitetty matkailukohteeksi jo useamman vuoden ajan. Lähistöllä sijaitsee runsaasti muiniasjäännöskohteita: Luistari, Kauttuan linnavuori, Harolan kalmisto Osa alueesta on edelleen tehdasaluetta, jossa liikkuminen on kiellettyä. Nämä alueet on selvästi merkitty kyltein.

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset kohteet muinaisjäännösrekisterissä  Keittiömäki 50010043, hautapaikat, asuinpaikat, kivirakenteet

kopioi linkki tälle sivulle: